Thomas Carlyle

Thomas Carlyle

Thomas Carlyle (4. joulukuuta 1795 Ecclefechan, Dumfries and Galloway – 5. helmikuuta 1881 Lontoo) oli skotlantilainen esseisti, satiristi ja historioitsija, jonka yhteiskuntakritiikki vaikutti viktoriaanisella ajalla.

Carlylen vanhemmat olivat jyrkkiä kalvinisteja ja toivoivat pojastaan saarnamiestä. Carlyle menetti kristillisen uskonsa opiskellessaan Edinburghin yliopistossa, mutta kalvinistiset arvot säilyivät hänessä läpi elämän. Carlylen uskonnollisuuden ja uskon hiipumisen välillä tasapainottelevat työt tekivät niistä vetoavia monille, jotka yrittivät ymmärtää ajalle ominaisia perinteistä yhteiskuntajärjestystä uhkaavia tieteellisiä ja poliittisia muutoksia.

Opiskeltuaan Edinburghin yliopistossa Calvin ryhtyi opettamaan matematiikkaa ensin Annanissa ja sitten Kirkcaldyssa, jossa hän ystävystyi kirkonmies Edward Irvingin kanssa. Vuodet 1819–1821 Carlyle vietti jälleen Edinburghin yliopistossa, jossa hän koki uskonnollisen muutoksen, josta hän sai myöhemmin aineistoa kirjaansa Sartor Resatus. Hän ryhtyi syventymään saksalaiseen kirjallisuuteeen ja hänen ajatteluunsa vaikuttikin vahvasti saksalainen transsendentalismi, etenkin Johann Gottlieb Fichten töissä. Hänestä kehittyi saksalaisen kirjallisuuden asiantuntija ja hän kirjoittikin sarjan esseitä Frazer-lehdelle ja käänsi saksalaisia kirjailijoita, erityisesti Goethea.

Tuotanto

• Signs of the Times (1829)
• Sartor Resartus (1831)
• The French Revolution: A History (1837)
• On Heroes And Hero Worship And The Heroic In History (1841)
• Past and Present (1843)
• Letters and Speeches of Oliver Cromwell (1845)
• An Occasional Discourse on the Nigger Question (1849)
• Latter-Day Pamphlets (1850)
• The Life Of John Sterling (1851)
• History Of Friedrich II Of Prussia (1858)

Aiheesta muualla

• Carlylen työt Project Gutenbergissä
• Thomas & Jane Carlyle's Craigenputtock