Ero sivun ”Rippisalaisuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Lisäsin katolisesta kirkosta ja muista työntekijäryhmistä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Rippisalaisuus''' tarkoittaa [[Pappi|papin]] velvollisuutta pitää salassa kaikki [[Rippi|ripissä]] tai muussa sielunhoidossa kuulemansa.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref>
{{korjattava/Suomi|Esimerkiksi [[Katolinen kirkko|katolisesta kirkosta]] ei sanota mitään, vaikka siellä ripillä ja niin ollen myös rippisalaisuudella on selvästikin paljon tärkeämpi merkitys kuin luterilaisessa.}}
'''Rippisalaisuus''' on [[Pappi|papin]] velvollisuus pitää salassa kaikki [[Rippi|ripissä]] kuulemansa.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref>


[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] kirkon papeilla on ripistä ja [[Sielunhoito|sielunhoidollisesta]] keskustelusta [[Kirkkolaki|kirkkolaissa]] säädetty vaitiolovelvollisuus. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa tai henkilöä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon [[Rikos|rikoksesta]], joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta niin, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054#L5P2 | Nimeke=Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985#P110 | Nimeke=Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref>
[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] kirkon papeilla on ripistä ja [[Sielunhoito|sielunhoidollisesta]] keskustelusta [[Kirkkolaki|kirkkolaissa]] säädetty ehdoton vaitiolovelvollisuus sekä kirkon että valtion silmissä. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa tai henkilöä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon [[Rikos|rikoksesta]], joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta niin, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054#L5P2 | Nimeke=Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985#P110 | Nimeke=Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref> Ehdoton rippisalaisuus, jota tuomioistuin ei voi määrätä murrettavaksi, on vain papeilla. Se ei ulotu muihin kirkon työntekijöihin, eikä myöskään maallikoihin.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Aika puhua - aika vaieta. Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa.|Julkaisija = Suomen ev. lut. kirkko|Vuosi = 2011|Selite = Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2011:2|www = http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/49F91492CBA7297BC22578320026474D/$FILE/Aika_puhua_NET.pdf|Tiedostomuoto = PDF|Viitattu = 13.7.2014}}</ref>

[[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] papeilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.newadvent.org/cathen/13649b.htm|nimeke = The Law of the Seal of Confession|julkaisu = Catholic Encyclopedia|julkaisija = New Advent|viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> [[Kanoninen laki|Kanonisen lain]] mukaan ripissä kuultua ei saa paljastaa, eikä sitä saa käyttää mitenkään ripittäytyjää vastaan, edes silloin kun ripin kuulija on ripittäytyjän esimies.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vatican.va/archive/ENG1104/__P3G.HTM|nimeke = The Minister of the Sacrament of Penance|julkaisu = Code of Canon Law|julkaisija = |viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = |lainaus = The sacramental seal is inviolable; therefore it is absolutely forbidden for a confessor to betray in any way a penitent in words or in any manner and for any reason.|selite = can. 983-984}}</ref> Kanonisen lain säädös on katolisen kirkon sisäinen. Suomen valtiollisen lain näkökulmasta katolisen kirkon papeilla ei ole ehdotonta vaitiolovelvollisuutta ripissä kuullusta, mutta vaitiolovelvollisuuden laajentamista on esitetty.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.uskonnonvapaus.fi/2013/rippisalaisuus.html|nimeke = Rippisalaisuus laajenee kaikkiin uskontokuntiin|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 13. heinäkuuta 2014 kello 21.05

Rippisalaisuus tarkoittaa papin velvollisuutta pitää salassa kaikki ripissä tai muussa sielunhoidossa kuulemansa.[1]

Suomessa evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeilla on ripistä ja sielunhoidollisesta keskustelusta kirkkolaissa säädetty ehdoton vaitiolovelvollisuus sekä kirkon että valtion silmissä. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa tai henkilöä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon rikoksesta, joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta niin, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.[2][3] Ehdoton rippisalaisuus, jota tuomioistuin ei voi määrätä murrettavaksi, on vain papeilla. Se ei ulotu muihin kirkon työntekijöihin, eikä myöskään maallikoihin.[4]

Katolisessa kirkossa papeilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus.[5] Kanonisen lain mukaan ripissä kuultua ei saa paljastaa, eikä sitä saa käyttää mitenkään ripittäytyjää vastaan, edes silloin kun ripin kuulija on ripittäytyjän esimies.[6] Kanonisen lain säädös on katolisen kirkon sisäinen. Suomen valtiollisen lain näkökulmasta katolisen kirkon papeilla ei ole ehdotonta vaitiolovelvollisuutta ripissä kuullusta, mutta vaitiolovelvollisuuden laajentamista on esitetty.[7]

Lähteet

  1. Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö. Espoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
  2. Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ Finlex. Viitattu 6.4.2010.
  3. Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) Finlex. Viitattu 6.4.2010.
  4. Aika puhua - aika vaieta. Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa.. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2011:2. Suomen ev. lut. kirkko, 2011. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.7.2014).
  5. The Law of the Seal of Confession Catholic Encyclopedia. New Advent. Viitattu 13.7.2014.
  6. The Minister of the Sacrament of Penance (can. 983-984) Code of Canon Law. ”The sacramental seal is inviolable; therefore it is absolutely forbidden for a confessor to betray in any way a penitent in words or in any manner and for any reason.” Viitattu 13.7.2014.
  7. Rippisalaisuus laajenee kaikkiin uskontokuntiin uskonnonvapaus.fi. Viitattu 13.7.2014.

Aiheesta muualla

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.