Ero sivun ”Streptomysiini” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Vaikutustapa: -täsm./tark. - vrt. ed. |
Km-kohdan lis. (lis. -aikajana antibiooteista, jota tämä aihe koskee) |
||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
Samanaikainen lääkitys, joka estää [[pahoinvointi]]a ja [[huimaus]]ta: se saattaa hidastaa streptomysiinin neurotoksisten sivuvaikutusten toteamista. Tähän lääkeaineryhmään kuuluu useita [[Antihistamiinit|antihistamiineja]] ja [[neurolepti]]-ryhmän lääkeaineita. |
Samanaikainen lääkitys, joka estää [[pahoinvointi]]a ja [[huimaus]]ta: se saattaa hidastaa streptomysiinin neurotoksisten sivuvaikutusten toteamista. Tähän lääkeaineryhmään kuuluu useita [[Antihistamiinit|antihistamiineja]] ja [[neurolepti]]-ryhmän lääkeaineita. |
||
==Katso myös== |
|||
*[[Aikajana antibiooteista]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 6. kesäkuuta 2014 kello 22.28
Streptomysiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
5-(2,4-diguanidino-3,5,6-trihydroksisykloheksoksi)-4-[4,5-dihydroksi-6-(hydroksimetyyli)-3-metyylaiminotetrahydropyran-2-yyli]oksi-3-hydroksi-2-metyylitetrahydrofuraani-3-karbaldehydi | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | A07 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C21H39N7O12 |
Moolimassa | 581,574 |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi |
Streptomysiini on antibioottilääke ja bakterisidi, jota Streptomyces griseus -maaperäbakteeri tuottaa[1]. Streptomysiini oli ensimmäinen tehokas lääke tuberkuloosin hoidossa, mutta ei ole enää käytössä Suomessa.[2] Viomysiini ja kanamysiini ovat samankaltaisia antibiootteja.
Löytyminen
Streptomysiinin löysi vuonna 1943 Selman Waksman, joka sai tästä aiheesta Nobelin palkinnon v. 1952. Hän löysi sen tutkimalla gramnegatiivisia bakteereita, joiden kasvuun penisilliini ei vaikuttanut.
Vaikutustapa
Streptomysiini on bakteereja tappava ja niistä parhaiten tehoaa gramnegatiivisiin sauvabakteereihin, eräisiin stafylokokkeihin ja mykobakteereihin[2].
Sivuvaikutukset
Sivuvaikutuksia streptomysiini aiheuttaa varsinkin henkilöille, joilla on vajaatoiminen munuainen[2]. Sivuvaikutuksiin kuuluvat muun muassa tasapainon häiriintyminen, munuaisvauriot, streptomysiiniallergia[2].
Samanaikainen lääkitys, joka estää pahoinvointia ja huimausta: se saattaa hidastaa streptomysiinin neurotoksisten sivuvaikutusten toteamista. Tähän lääkeaineryhmään kuuluu useita antihistamiineja ja neurolepti-ryhmän lääkeaineita.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 657. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): ”R. K. Tuominen: Tuberkuloosilääkkeet ja sulfonit”, Farmakologia ja toksikologia, 6. painos, s. 872-873. Kustannus Medicina, 2001. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2012).
- J. Wickström: Tarttuvat taudit, SHKS-WSOY, 1970 (laitoksen 5. uudistettu painos - ei ISBN-numeroa, alkuteos ruotsinkielinen: Infektionssjukdomarna, s. 58) Suom. Leena Tuuteri
- Ilmari Vartiainen, Lääkeaineoppi (Farmakologia), SHKS-WSOY, 1960, (ei ISBN-tunnusta, s.233-234)
Aiheesta muualla
- Medicina.fi: Streptomysiini (pdf)
- PubChem: Streptomycin (englanniksi)
- DrugBank: Streptomycin (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Streptomycin (englanniksi)
- ChemBlink: Streptomycin (englanniksi)