Ero sivun ”H’melnytskyin kansannousu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Lähdelista |
p Laajennettu tieto |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648-1657 välillä mikä muuttui Ukrainan vapaussodaksi Puolasta. [[Bohdan H’melnytskyi|Hetmanni Bohdan H’melnytskyin]] komennossa Zaporozhian kasakat liittoutuivat [[Krimin tataarit|Krimin tataareitten]] ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita [[Puola-Liettua|Puola-Liettuan]] armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen [[Szlachta|Szlachtan]] ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen [[Ukraina|Ukrainan]] suhteissa [[Venäjä|Venäjään]]. Se johti Itä-Ukrainan liittämiseen [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan tsaarikuntaan]] Pereiaslavin sopimuksessa jossa Kasakat vannoivat uskollisuuden valan [[Tsaari|tsaarille]]. Tämä runoilija ja artisti [[Taras Shevchenko|Taras Shevchenkon]] mukaan toi hänen kansalleen Venäjän orjuuden.<ref>Paul Robert Magocsi. ''A history of Ukraine.'' University of Washington press. Pages 147-216. Google Books preview.</ref> |
H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648-1657 välillä mikä muuttui Ukrainan vapaussodaksi Puolasta. [[Bohdan H’melnytskyi|Hetmanni Bohdan H’melnytskyin]] komennossa Zaporozhian kasakat liittoutuivat [[Krimin tataarit|Krimin tataareitten]] ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita [[Puola-Liettua|Puola-Liettuan]] armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen [[Szlachta|Szlachtan]] ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen [[Ukraina|Ukrainan]] suhteissa [[Venäjä|Venäjään]]. Se johti Itä-Ukrainan liittämiseen [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan tsaarikuntaan]] Pereiaslavin sopimuksessa jossa Kasakat vannoivat uskollisuuden valan [[Tsaari|tsaarille]]. Tämä runoilija ja artisti [[Taras Shevchenko|Taras Shevchenkon]] mukaan toi hänen kansalleen Venäjän orjuuden.<ref>Paul Robert Magocsi. ''A history of Ukraine.'' University of Washington press. Pages 147-216. Google Books preview.</ref> |
||
Kansannousu alkoi Kasakoitten kapinana mutta kun muut [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksi-Kristityt]] luokat ([[Talonpojat]], [[Porvaristo]], [[Aateliset|Vähä-Aateliset]]) Ukrainan palatinaatista liittyivät mukaan, muuttui perimmäinen tavoite Ukrainan autonomisen valtion luomiseksi.<ref>Н. Яковенко. «Нариси Історії України: З найдавніших часів до кінця XVIII ст.». — К.1997. — § 1. Козацька революція 1648-1657 рр.</ref> Kansannousu onnistui päättämään Puolalaisen vaikutuksen niillä alueilla jotka myöehmmin päätyisivät liitetyiksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjän Keisarikuntaan]]. Nämä tapahtumat, sisäisten konfliktien ja kahakoitten [[Ruotsi|Ruotsin]] ja [[Venäjä|Venäjän]] kanssa, johtivat pahoin pienentyneeseen puolalaiseen valtaan tänä aikana (Kutsutaan [[Puola|Puolan]] historiassa Vedenpaisumukseksi). |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 6. huhtikuuta 2014 kello 20.57
H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648-1657 välillä mikä muuttui Ukrainan vapaussodaksi Puolasta. Hetmanni Bohdan H’melnytskyin komennossa Zaporozhian kasakat liittoutuivat Krimin tataareitten ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita Puola-Liettuan armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen Szlachtan ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen Ukrainan suhteissa Venäjään. Se johti Itä-Ukrainan liittämiseen Moskovan tsaarikuntaan Pereiaslavin sopimuksessa jossa Kasakat vannoivat uskollisuuden valan tsaarille. Tämä runoilija ja artisti Taras Shevchenkon mukaan toi hänen kansalleen Venäjän orjuuden.[1]
Kansannousu alkoi Kasakoitten kapinana mutta kun muut Ortodoksi-Kristityt luokat (Talonpojat, Porvaristo, Vähä-Aateliset) Ukrainan palatinaatista liittyivät mukaan, muuttui perimmäinen tavoite Ukrainan autonomisen valtion luomiseksi.[2] Kansannousu onnistui päättämään Puolalaisen vaikutuksen niillä alueilla jotka myöehmmin päätyisivät liitetyiksi Venäjän Keisarikuntaan. Nämä tapahtumat, sisäisten konfliktien ja kahakoitten Ruotsin ja Venäjän kanssa, johtivat pahoin pienentyneeseen puolalaiseen valtaan tänä aikana (Kutsutaan Puolan historiassa Vedenpaisumukseksi).