Ero sivun ”Cerasus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Kasvuolosuhteista enemmän, pölytys, taudit |
|||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Kirsikkapuun hedelmiä ovat kirsikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli [[luumarja]], joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun [[siemen]]en. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan. |
Kirsikkapuun hedelmiä ovat kirsikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli [[luumarja]], joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun [[siemen]]en. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan. |
||
Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat [[imeläkirsikka]] eli linnunkirsikkapuu (''Prunus avium'') ja [[hapankirsikka]] eli etikkakirsikka (''Prunus cerasus''). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. |
Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat [[imeläkirsikka]] eli linnunkirsikkapuu (''Prunus avium'') ja [[hapankirsikka]] eli etikkakirsikka (''Prunus cerasus''). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. Etelä-Ruotsissa voidaan viljellä molempia lajikkeita, mutta Suomen ilmasto on yleensä liian ankara imeläkirsikalle.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981</ref>. Vain lounassaariston kasvuolosuhteet saattavat edesauttaa marjasadon onnistumiseen. Imeläkirsikka viljellään kuitenkin jopa Vaasan korkeudella. Talvituhojen lisäksi myös keväthallat vahingoittavat kirsikkaa. Kirsikoita tulee istuttaa lähekkäin pölytyksen onnistumisen vuoksi. Kirsikkapuita istutetaan myös niiden koristellisuuden vuoksi. Kirsikkapuilla voi olla useita eri tauteja ja tuholaisia. Hedelmäpuiden sienitaudeista kirsikkapuu saa toisinaan harmaakiiltotaudin. Sillä voi myös ilmetä haulitautia joka vaikuttaa sen lehtiin. Sen pahimmat taudit ovat kirsikkarupi ja versomuumiotauti. Myös useat tuholaiset kuten; kirsikkakirva, kirsikkakoi ja kirsikkaetanainen voivat häiritä sen kasvua. |
||
Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan [[hillo]]iksi, [[Marmeladi|marmeladeiksi]] ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten [[Jogurtti|jogurteissa]] ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös [[kirsikkaviini|kirsikkaviiniä]] tai [[kirsikkaviina|-viinaa]] voidaan valmistaa. |
Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan [[hillo]]iksi, [[Marmeladi|marmeladeiksi]] ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten [[Jogurtti|jogurteissa]] ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös [[kirsikkaviini|kirsikkaviiniä]] tai [[kirsikkaviina|-viinaa]] voidaan valmistaa. |
||
Versio 23. maaliskuuta 2014 kello 15.10
| Cerasus | |
|---|---|
 Kirsikoita |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Prunus |
| Alasuku: | Cerasus |
| Katso myös | |
Cerasus on ruusukasveihin lukeutuvan Prunus-suvun alasuku, johon kuuluvat varsinaiset kirsikat. Sen lajit poikkeavat varsin paljon muista Prunus-suvun hedelmäpuista eli luumuista, aprikooseista, manteleista ja persikoista.[1]
Kirsikkapuun hedelmiä ovat kirsikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli luumarja, joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun siemenen. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan.
Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat imeläkirsikka eli linnunkirsikkapuu (Prunus avium) ja hapankirsikka eli etikkakirsikka (Prunus cerasus). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. Etelä-Ruotsissa voidaan viljellä molempia lajikkeita, mutta Suomen ilmasto on yleensä liian ankara imeläkirsikalle.[2]. Vain lounassaariston kasvuolosuhteet saattavat edesauttaa marjasadon onnistumiseen. Imeläkirsikka viljellään kuitenkin jopa Vaasan korkeudella. Talvituhojen lisäksi myös keväthallat vahingoittavat kirsikkaa. Kirsikoita tulee istuttaa lähekkäin pölytyksen onnistumisen vuoksi. Kirsikkapuita istutetaan myös niiden koristellisuuden vuoksi. Kirsikkapuilla voi olla useita eri tauteja ja tuholaisia. Hedelmäpuiden sienitaudeista kirsikkapuu saa toisinaan harmaakiiltotaudin. Sillä voi myös ilmetä haulitautia joka vaikuttaa sen lehtiin. Sen pahimmat taudit ovat kirsikkarupi ja versomuumiotauti. Myös useat tuholaiset kuten; kirsikkakirva, kirsikkakoi ja kirsikkaetanainen voivat häiritä sen kasvua.
Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan hilloiksi, marmeladeiksi ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten jogurteissa ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös kirsikkaviiniä tai -viinaa voidaan valmistaa.
Kirsikkalajeja
- Prunus avium – imeläkirsikka
- Prunus cerasus – hapankirsikka
- Prunus pensylvanica – pilvikirsikka
- Prunus mahaleb – veikselinkirsikka
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kirsikka. Yhteishyvä.
- Fineli: Kirsikan ravintosisältö