Ero sivun ”Steel-kitara” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
kaulat ym haaviston haastattelusta
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
tarkennusta en-wikistä
Rivi 10: Rivi 10:
'''Steel-kitara''' on [[kitara]]n muunnos. Steel-kitaran runkoon on asennettu 1-4 otelautaa, jotka on viritetty lähes minkä vain sointujen mukaan. Pedal steel -kitarassa soittimen viritystä voi muunnella soiton aikana pedaalien, ja polvivipujen avulla. Steel-kitaraa näppäillään oikealla kädellä sormi-[[plektra|plektroilla]], kun taas vasemmalla kädellä liu'utetaan kielillä teräksistä puikkoa.<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö| Vuosi = 1992| Kappale = | Sivu = 37| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4730-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
'''Steel-kitara''' on [[kitara]]n muunnos. Steel-kitaran runkoon on asennettu 1-4 otelautaa, jotka on viritetty lähes minkä vain sointujen mukaan. Pedal steel -kitarassa soittimen viritystä voi muunnella soiton aikana pedaalien, ja polvivipujen avulla. Steel-kitaraa näppäillään oikealla kädellä sormi-[[plektra|plektroilla]], kun taas vasemmalla kädellä liu'utetaan kielillä teräksistä puikkoa.<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö| Vuosi = 1992| Kappale = | Sivu = 37| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4730-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>


Pedal steel -kitarassa on kaksi kaulaa, joista toisessa on vapaana [[E-duuri]]. Kahta pedaalia polkaisemalla se nousee [[A-duuri]]ksi. Toisessa kaulassa on pohjasävelenä F ja muilla kielillä C6-soinnun sävelet. Tässä kaulassa on useampia pedaaleja, joilla saa aikaan useampia sointuja kuin ensimmäisellä kaulalla. J<ref name = soundi/>
Tavallisimmin pedal steel -kitarassa on kaksi kymmenkielistä kaulaa, joista toisessa on E6-soinnun säveliä. Kahta pedaalia polkaisemalla ääni nousee [[A-duuri]]ksi. Toisessa kaulassa on pohjasävelenä F ja muilla kielillä C6-soinnun sävelet. Tässä kaulassa on useampia pedaaleja, joilla saa aikaan useampia sointuja kuin ensimmäisellä kaulalla. Kaulojen, kielten ja pedaalien määrä voi kuitenkin vaihdella, ja pedaalien lisäksi tai niiden sijasta soittimessa voi olla polvella käytettäviä vipuja.<ref name = soundi/>


== Historia ==
== Historia ==

Versio 3. tammikuuta 2014 kello 22.48

Steel-kitara
Soitinryhmä Kielisoittimet
Alkuperämaa / -alue Yhdysvallat, 1940-luku
Liittyvä musiikin tyylilaji country
Samankaltaisia soittimia ukulele, havaijinkitara

Steel-kitara on kitaran muunnos. Steel-kitaran runkoon on asennettu 1-4 otelautaa, jotka on viritetty lähes minkä vain sointujen mukaan. Pedal steel -kitarassa soittimen viritystä voi muunnella soiton aikana pedaalien, ja polvivipujen avulla. Steel-kitaraa näppäillään oikealla kädellä sormi-plektroilla, kun taas vasemmalla kädellä liu'utetaan kielillä teräksistä puikkoa.[1]

Tavallisimmin pedal steel -kitarassa on kaksi kymmenkielistä kaulaa, joista toisessa on E6-soinnun säveliä. Kahta pedaalia polkaisemalla ääni nousee A-duuriksi. Toisessa kaulassa on pohjasävelenä F ja muilla kielillä C6-soinnun sävelet. Tässä kaulassa on useampia pedaaleja, joilla saa aikaan useampia sointuja kuin ensimmäisellä kaulalla. Kaulojen, kielten ja pedaalien määrä voi kuitenkin vaihdella, ja pedaalien lisäksi tai niiden sijasta soittimessa voi olla polvella käytettäviä vipuja.[2]

Historia

Steel-kitaran edeltäjiä olivat ukulele ja havaijinkitara. Soitin sähköistettiin 1930-luvulla. 1940-luvulla sitä muokattiin etenkin country-musiikissa käytettäväksi pedal steel guitar:iksi. Suomessa soittimen pioneerina tunnetaan Olli Haavisto.[1]. Toinen huomattava suomalainen steel-kitaristi oli pitkään lajissaan ainoana toiminut Roy Rabb.

Kansainvälisesti merkittäviä pedal steel -kitaristeja ovat olleet muun muassa Buddy Emmons, Red Rhodes[2] ja Led Zeppelin-kitaristi Jimmy Page.

Katso myös

Havaijinkitara

Lähteet

  1. a b Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 37. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  2. a b Timo Kanerva: Vanha Isäntä, mutta vielä vetreä (Olli Haaviston haastattelu). Soundi, 7/1978, s. 11–13.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.