Ero sivun ”Himola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
linkki, ven. termi omalla sivullaan |
linkki, ven. nimi omalla sivulla |
||
Rivi 82: | Rivi 82: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
[[Selki|Selllin]] [[pogosta]]an kuulunut Himolan kylä mainitaan [[Lapin pogostat|Lapin pogostojen]] tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tšernjakova, Irina | Nimike = Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta | Vuosi = 1998 | Sivu = 266 | Tunniste = ISBN 5-230-09044-8}}</ref>. Myöhemmin se kuului [[Aunuksen lääni]]n [[Poventsa]]n kihlakunnan [[Porajärvi (Aunuksen_Karjala)|Porajärven]] [[volosti]]in eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen [[Tarton rauha]]n toteuttamista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström | Vuosi = 1932 | Sivu = 827–828 | Tunniste = }}</ref>. Porajärven |
[[Selki|Selllin]] [[pogosta]]an kuulunut Himolan kylä mainitaan [[Lapin pogostat|Lapin pogostojen]] tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tšernjakova, Irina | Nimike = Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta | Vuosi = 1998 | Sivu = 266 | Tunniste = ISBN 5-230-09044-8}}</ref>. Myöhemmin se kuului [[Aunuksen lääni]]n [[Poventsa]]n kihlakunnan [[Porajärvi (Aunuksen_Karjala)|Porajärven]] [[volosti]]in eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen [[Tarton rauha]]n toteuttamista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström | Vuosi = 1932 | Sivu = 827–828 | Tunniste = }}</ref>. Porajärven [[Klyyssinvaara]]n [[kyläkunta|kyläkunnan]] Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Olonetski gubernski statistitšeski komitet | Vuosi = 1907 | Sivu = 278–279 | Tunniste = }}</ref>. |
||
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran [[kyläneuvosto]]a. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 55 | Tunniste = }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. |
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran [[kyläneuvosto]]a. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 55 | Tunniste = }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. |
Versio 25. lokakuuta 2013 kello 20.30
Himola Гимолы, Gimoly |
|
---|---|
Himola |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Mujejärven piiri |
Kunta | Sukkajärvi |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | taajama |
Väkiluku (2012) | 309 |
Himola[1] (ven. Гимолы, Gimoly, karjalaksi Himol’a) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Himolanjärven kaakkoispuolella 28 kilometriä Sukkajärvestä etelään[2]. Taajamassa on 309 asukasta (vuonna 2012)[3].
Historia
Selllin pogostaan kuulunut Himolan kylä mainitaan Lapin pogostojen tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa[4]. Myöhemmin se kuului Aunuksen läänin Poventsan kihlakunnan Porajärven volostiin eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen Tarton rauhan toteuttamista[5]. Porajärven Klyyssinvaaran kyläkunnan Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta[6].
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran kyläneuvostoa. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli karjalaisia ja seitsemän suomalaisia.[7] Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.
Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1954. Parhaimmillaan siellä asui lähes 3 500 henkeä vuonna 1966, mutta vuonna 1991 enää 650.[8] Vuonna 1956 perustettu Himolan kyläneuvosto (myöhemmin kylähallinto) liitettiin Sukkajärven kuntaan vuonna 2006[9]. Taajaman kuihtuminen alkoi jo vuonna 1973, jolloin Himolan metsäteollisuuspiiri muutettiin Sukkajärven metsäteollisuuspiirin työmaaksi[8].
Nykypäivä
Taajaman kautta kulkee Porajärven ja Mujejärven välinen soratie sekä Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie. Rautatieaseman venäjänkielinen nimi on Gimolskaja.[10]
Himolan lähellä on graniitti-, hiekka- ja soralouhoksia. Taajamassa toimii sepelintuotantolaitos.[11] Palveluihin kuuluu posti[12].
Nähtävyydet ja matkailu
Autioksi jäänen Himolan kylän lähettyvillä on kivikautisia asuinpaikkoja. Himolanjärven rannalla sijaitsevan kylän rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko 1800–1900-lukujen vaihteen asuin- ja talousrakennuksia.[13] Myös muut alueen kylät Klyyssinvaara, Kuutamolahti (ven. Kudamguba), Roikonniemi (Roiknavolok) ja Uskali (Uškaly) ovat nykyään autioina[14].
Himolan taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka[13]. Sen lounaispuolella Himolanjärven rannalla sijaitsee lomakylä[12]. Lomakyliä suunnitellaan myös Himolanjärven Dengasaarelle, entisen Himolan kylän tienoille sekä Roikonniemelle[15]. Seudun huomattavin nähtävyys on Himolan koillispuolella sijaitseva Länsi-Karjalan ylängön korkein kohta Vuottovaara (ven. Vottovaara) muinaisine seitoineen.
Lähteet
- Generalnyi plan Sukkozerskogo selskogo poselenija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
Viitteet
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 59. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2013).
- ↑ Generalnyi plan, s. 8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
- ↑ Karjalan kirja, s. 827–828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 278–279. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 55. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ a b Mujezerski munitsipalnyi raion: Istorija naseljonnyh punktov: Gimoly muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Kalendar znamenatelnyh i pamjatnih dat Mujezerskogo raiona: 2011 god muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 18–19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 12, 27.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 17.
- ↑ Atlas Karelija: tsentralnaja tšast, s. 96, 111. Moskva: Ultra Ekstent, 2004. ISBN 5-98522-005-2.
- ↑ Generalnyi plan, s. 50.