Ero sivun ”Aurto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 5 Wikidatan sivulle d:q2753547 siirrettyä kielilinkkiä |
p Kirjoitusvirhe korjattu |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Äyrityisen arvo oli 1/24 [[markka]]a eli 1/3 [[äyri]]ä.<ref>Hans Högman: [http://www.algonet.se/~hogman/slmynt_eng.htm The history of the Swedish monetary system] www.algonet.se</ref> |
Äyrityisen arvo oli 1/24 [[markka]]a eli 1/3 [[äyri]]ä.<ref>Hans Högman: [http://www.algonet.se/~hogman/slmynt_eng.htm The history of the Swedish monetary system] www.algonet.se</ref> |
||
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttämään muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. <ref>Tuukka Talvio: [http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/artikkeli_ulvila.shtml Ulvilan aarre] pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen |
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttämään muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. <ref>Tuukka Talvio: [http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/artikkeli_ulvila.shtml Ulvilan aarre] pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005)</ref> |
||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
Versio 21. heinäkuuta 2013 kello 16.07
_%C3%B6rtug_fr%C3%A5n_medeltiden.png)
Äyrityinen, myös aurto tai aurtua, (ruots. örtug, ortig, saks. artig) on hopearaha, jota Ruotsin valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa noin vuonna 1370 Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523-1534, 1535-1540 Tukholmassa, 1528-1531 Västeråsissa sekä 1589-1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa äyrityisiä.
Äyrityisen arvo oli 1/24 markkaa eli 1/3 äyriä.[1]
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttämään muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. [2]
Viitteet
- ↑ Hans Högman: The history of the Swedish monetary system www.algonet.se
- ↑ Tuukka Talvio: Ulvilan aarre pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005)