Ero sivun ”Vallisaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Väliotsikot |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Vallisaari''' ({{k-sv|Skanslandet}}) on saari Helsingin edustalla<ref name=metsa>[http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c46_osa1.pdf Vallisaaren ja Kuninkaansaaren hoitosuunnitelma], Metsähallitus, viitattu 16.7.2012</ref>, [[Suomenlinna]]n ja [[Santahamina]]n välissä. Suomenlinnasta sen erottaa [[Kustaanmiekka|Kustaanmiekan]] salmi. Saaren yhdistää maapenger viereiseen [[Kuninkaansaari|Kuninkaansaareen]]<ref name=metsa/>. |
'''Vallisaari''' ({{k-sv|Skanslandet}}) on saari Helsingin edustalla<ref name=metsa>[http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c46_osa1.pdf Vallisaaren ja Kuninkaansaaren hoitosuunnitelma], Metsähallitus, viitattu 16.7.2012</ref>, [[Suomenlinna]]n ja [[Santahamina]]n välissä. Suomenlinnasta sen erottaa [[Kustaanmiekka|Kustaanmiekan]] salmi. Saaren yhdistää maapenger viereiseen [[Kuninkaansaari|Kuninkaansaareen]]<ref name=metsa/>. |
||
[[Tiedosto:Suomenlinna_aerial.JPG|thumb|300px|Vallisaari vasemmassa alanurkassa.]] |
[[Tiedosto:Suomenlinna_aerial.JPG|thumb|300px|Vallisaari vasemmassa alanurkassa.]] |
||
| ⚫ | Saaren historia puolustuskäytössä alkoi, kun [[Kustaanmiekka]]an tehtiin 1554 ensimmäiset suojavallit. Saarelle tuli luotsit 1700-luvun lopulla. Krimin sodan jälkeen 1854–1855 tehtiin linnoitustöitä, ja [[Aleksanteri II]] vieraili saarella 1863 tarkastuskäynnillä. Häntä varten tehtiin graniittitie ja portaat. [[Viaporin kapina]]n yhteydessä saarella käytiin 1906 tulitaistelu, ja 1918 siitä tuli Helsingin asevarikon varasto. Saarella tapahtui 9. heinäkuuta 1937 tuhoisa [[Vallisaaren räjähdysonnettomuus|ammusvaraston räjähdys]], jossa kuoli 12 henkeä.<ref name=yle>[http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/08/vallisaaren_vapaat_lapset_palasivat_kotikonnuilleen_2783896.html Vallisaaren vapaat lapset palasivat kotikonnuilleen], viitattu 11.8.2011 Yle.fi</ref> |
||
==HIstoriaa== |
|||
| ⚫ | Saaren historia puolustuskäytössä alkoi, kun [[Kustaanmiekka]]an tehtiin 1554 ensimmäiset suojavallit. Saarelle tuli luotsit 1700-luvun lopulla. Krimin sodan jälkeen 1854–1855 tehtiin linnoitustöitä, ja [[Aleksanteri II]] vieraili saarella 1863 tarkastuskäynnillä. Häntä varten tehtiin graniittitie ja portaat. [[Viaporin kapina]]n yhteydessä saarella käytiin 1906 tulitaistelu, ja 1918 siitä tuli Helsingin asevarikon varasto. Saarella tapahtui 9. heinäkuuta 1937 tuhoisa [[Vallisaaren räjähdysonnettomuus|ammusvaraston räjähdys]], jossa kuoli 12 henkeä.<ref name=yle>[http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/08/vallisaaren_vapaat_lapset_palasivat_kotikonnuilleen_2783896.html Vallisaaren vapaat lapset palasivat kotikonnuilleen], viitattu 11.8.2011 Yle.fi</ref> Vuodesta 1946 kesään 1965 saarella toimi puolustusvoimien alainen [[Keskussääasema]]. |
||
==Liikkumisrajoitus== |
|||
Yleisön liikkuminen saarella ei käy, koska vuoden 1937 räjähdyksen jäljiltä maastossa on räjähteitä<ref name=mannila/>. |
|||
Saari otettiin 1950-luvulla asuinkäyttöön, ja sinne tuli asukkaiksi merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. Vuodesta 1996 saari ei enää ole ollut asuttu, ja merivoimien vuokrasopimus päättyi 2012. Saarelta on raivattu käytön jälkiä vuodesta 2008 lähtien. Saaren tuleva käyttö ei vielä ole tiedossa, mutta suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon saaren historia.<ref name=yle/> |
Saari otettiin 1950-luvulla asuinkäyttöön, ja sinne tuli asukkaiksi merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. Vuodesta 1996 saari ei enää ole ollut asuttu, ja merivoimien vuokrasopimus päättyi 2012. Saarelta on raivattu käytön jälkiä vuodesta 2008 lähtien. Saaren tuleva käyttö ei vielä ole tiedossa, mutta suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon saaren historia.<ref name=yle/> |
||
Saaren tulevan käytön suunnittelu |
Saaren tulevan käytön suunnittelu alkoi edetä kesäkuusta 2012, johon mennessä suunnittelutyöryhmän kokoonpano selviää. Sen jäsenet edustuvat eri valtionelimiä, kuten metsähallitusta, Senaatti-kiinteistöjä, museovirastoa ja eri ministeriöitä. Sitä johtaa budjettineuvos Helena Tarkka. Työryhmän toimenkuvaan kuuluvat myös [[Kuninkaansaari]] ja [[Kuivasaari]].<ref name=mannila>Johanna Mannila, Valtio alkaa lopulta miettiä Vallisaaren käyttöä. Helsingin Sanomat 18.5.2012 sivu A 12</ref> |
||
Saari kuuluu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön]] ja Suomenlinnan [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteeseen]].<ref name=metsa/> Saarella sijaitsee myös 1999 suojeltu 0,55 hehtaarin [[tervaleppäkorpi]]. Lisäksi Vallisaaresta lähialueineen on tavattu 2008 mennessä 76 [[Uhanalainen|uhanalaista]], [[Silmälläpidettävä laji|silmälläpidettävää]] tai [[luontodirektiivi]]n lajia.<ref>[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c46a.pdf Metsä.fi (pdf)]</ref> |
Saari kuuluu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön]] ja Suomenlinnan [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteeseen]].<ref name=metsa/> Saarella sijaitsee myös 1999 suojeltu 0,55 hehtaarin [[tervaleppäkorpi]]. Lisäksi Vallisaaresta lähialueineen on tavattu 2008 mennessä 76 [[Uhanalainen|uhanalaista]], [[Silmälläpidettävä laji|silmälläpidettävää]] tai [[luontodirektiivi]]n lajia.<ref>[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c46a.pdf Metsä.fi (pdf)]</ref> |
||
Versio 18. heinäkuuta 2013 kello 21.56
Vallisaari (ruots. Skanslandet) on saari Helsingin edustalla[1], Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Suomenlinnasta sen erottaa Kustaanmiekan salmi. Saaren yhdistää maapenger viereiseen Kuninkaansaareen[1].
HIstoriaa
Saaren historia puolustuskäytössä alkoi, kun Kustaanmiekkaan tehtiin 1554 ensimmäiset suojavallit. Saarelle tuli luotsit 1700-luvun lopulla. Krimin sodan jälkeen 1854–1855 tehtiin linnoitustöitä, ja Aleksanteri II vieraili saarella 1863 tarkastuskäynnillä. Häntä varten tehtiin graniittitie ja portaat. Viaporin kapinan yhteydessä saarella käytiin 1906 tulitaistelu, ja 1918 siitä tuli Helsingin asevarikon varasto. Saarella tapahtui 9. heinäkuuta 1937 tuhoisa ammusvaraston räjähdys, jossa kuoli 12 henkeä.[2] Vuodesta 1946 kesään 1965 saarella toimi puolustusvoimien alainen Keskussääasema.
Liikkumisrajoitus
Yleisön liikkuminen saarella ei käy, koska vuoden 1937 räjähdyksen jäljiltä maastossa on räjähteitä[3].
Saari otettiin 1950-luvulla asuinkäyttöön, ja sinne tuli asukkaiksi merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. Vuodesta 1996 saari ei enää ole ollut asuttu, ja merivoimien vuokrasopimus päättyi 2012. Saarelta on raivattu käytön jälkiä vuodesta 2008 lähtien. Saaren tuleva käyttö ei vielä ole tiedossa, mutta suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon saaren historia.[2]
Saaren tulevan käytön suunnittelu alkoi edetä kesäkuusta 2012, johon mennessä suunnittelutyöryhmän kokoonpano selviää. Sen jäsenet edustuvat eri valtionelimiä, kuten metsähallitusta, Senaatti-kiinteistöjä, museovirastoa ja eri ministeriöitä. Sitä johtaa budjettineuvos Helena Tarkka. Työryhmän toimenkuvaan kuuluvat myös Kuninkaansaari ja Kuivasaari.[3]
Saari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteeseen.[1] Saarella sijaitsee myös 1999 suojeltu 0,55 hehtaarin tervaleppäkorpi. Lisäksi Vallisaaresta lähialueineen on tavattu 2008 mennessä 76 uhanalaista, silmälläpidettävää tai luontodirektiivin lajia.[4]
Saarten käyttöä pohtineen työryhmän ehdotus julkistetiin maaliskuussa 2013. Työryhmän näkemyksen mukaan saaria on pyrittävä kehittämään niin, että ne avataan vaiheittain virkistys- ja ulkoilukäyttöön, ja matkailua niillä kehitetään hyödyntäen saarten kulttuuri- ja sotahistoriaa, luontoa ja yhteyttä Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen.[5]
Lähteet
- ↑ a b c Vallisaaren ja Kuninkaansaaren hoitosuunnitelma, Metsähallitus, viitattu 16.7.2012
- ↑ a b Vallisaaren vapaat lapset palasivat kotikonnuilleen, viitattu 11.8.2011 Yle.fi
- ↑ a b Johanna Mannila, Valtio alkaa lopulta miettiä Vallisaaren käyttöä. Helsingin Sanomat 18.5.2012 sivu A 12
- ↑ Metsä.fi (pdf)
- ↑ Työryhmän esityksen esittely, Valtioneuvoston tiedote, viitattu 24.3.2013
Kirjallisuutta
- Ove Enqvist & Taneli Eskola: Kruunun jalokivet – Vallisaari ja Kuninkaansaari. Vantaa: Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-065-2.