Ero sivun ”Murikka-opisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Murikka-opisto''' on erityisesti [[Metallityöväen Liitto|Metallityöväen Liiton]] jäsenille ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvää koulutusta tarjoava kansanopisto, joka sijaitsee [[Tampere]]en [[Teisko]]ssa. Opisto on osa ammattiyhdistysopistojen ryhmää, johon Murikan ohella kuuluvat toimihenkilöliittojen Aktiivi-instituutti, SAK:n Kiljavan Opisto sekä JHL-opisto. Opistojen muodostaman T-opistot ry:n jäseniä ovat lisäksi Työväen Akatemia, Voionmaan opisto, Työväen Sivistysliitto sekä Kansan Sivistystyön liitto. |
'''Murikka-opisto''' on erityisesti [[Metallityöväen Liitto|Metallityöväen Liiton]] jäsenille ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvää koulutusta tarjoava kansanopisto, joka sijaitsee [[Tampere]]en [[Teisko]]ssa. Opisto on osa ammattiyhdistysopistojen ryhmää, johon Murikan ohella kuuluvat toimihenkilöliittojen Aktiivi-instituutti, SAK:n Kiljavan Opisto sekä JHL-opisto. Opistojen muodostaman T-opistot ry:n jäseniä ovat lisäksi Työväen Akatemia, Voionmaan opisto, Työväen Sivistysliitto sekä Kansan Sivistystyön liitto. |
||
Metallityöväen Murikka-opisto aloitti Metalliliiton kurssikeskuksena ja sai kansanopisto-statuksen vuonna 1980. Ylläpitämislupansa mukaisesti Murikka on työelämän kansanopisto ja sen tehtävänä on tuottaa osaamista metallityöläisten edunvalvontaan ja jäsenten työelämään. Opiston koulutuksesta yli 80 % on lyhytkurssimuotoista enintään 10 päivää kestävää koulutusta. Opiston tarjoamia keskeisiä kursseja ovat esimerkiksi luottamusmies- ja työsuojelukurssit. Työhyvinvointikoulutus on noussut opiston koulutustarjontaan usean eri kurssityypin muodossa. Opisto tarjoaa mm. työhyvinvointikorttikoulutusta. |
Metallityöväen Murikka-opisto aloitti Metalliliiton kurssikeskuksena vuonna 1977 ja sai kansanopisto-statuksen vuonna 1980. Ylläpitämislupansa mukaisesti Murikka on työelämän kansanopisto ja sen tehtävänä on tuottaa osaamista erityisesti metallityöläisten edunvalvontaan ja jäsenten työelämään. Opiston koulutuksesta yli 80 % on lyhytkurssimuotoista enintään 10 päivää kestävää koulutusta. Opiston tarjoamia keskeisiä kursseja ovat esimerkiksi luottamusmies- ja työsuojelukurssit. Laaja työelämävalmiuksien kirjo näkyy tarjonnassa: tiertotekniikkaa, vuorovaikutustaitoja, neuvottelutaitoja ja kirjmoittamista. Työhyvinvointikoulutus on noussut opiston koulutustarjontaan usean eri kurssityypin muodossa. Opisto tarjoaa mm. työhyvinvointikorttikoulutusta. Yrityskohtaista koulutusta opisto tekee yritysten kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, organisaation kehittämisen ja työyhteisön yhteistyön alueilla. |
||
Opistossa opiskelee vuosittain noin 2.500 ihmistä kaikkiaan noin 140:llä kurssilla. Päätoimisia työntekijöitä on 27 ja tuntiopettajia n 40 henkilöä. |
Opiston pedagoginen näkemys nojaa konstruktiivisuuteen ja opiskelijoiden kokemuksen käyttöön oppimisen välineenä. Opistossa opiskelee vuosittain noin 2.500 ihmistä kaikkiaan noin 140:llä kurssilla. Päätoimisia työntekijöitä on 27 ja tuntiopettajia n 40 henkilöä. |
||
Opiston vuonna 1977 valmistuneen arkkitehtonisen teräksen, lasin ja puun sävyttämän rakennuksen ovat suunnitelleet [[Pekka Helin (arkkitehti)|Pekka Helin]] ja [[Tuomo Siitonen]]. Arkkitehdit ovat luonnehtineet rakennuskokonaisuutta tilaksi, jota valo soittaa. |
Opiston vuonna 1977 valmistuneen arkkitehtonisen teräksen, lasin ja puun sävyttämän rakennuksen ovat suunnitelleet [[Pekka Helin (arkkitehti)|Pekka Helin]] ja [[Tuomo Siitonen]]. Arkkitehdit ovat luonnehtineet rakennuskokonaisuutta tilaksi, jota valo soittaa. Yhtenäisen rakennuskokonaisuuden ala on 11.150 m² ja tilavuus 47.200 m³. |
||
Rehtori on YTM AKi Ojakangas vuodesta 1992 lähtien. Ensimmäisenä rehtorina toimi myöhempi opetusministeri, YTM [[Jukka Gustafsson]] Jyrki Kataisen hallituksesta (2011) vuosina 1977–1987. |
Rehtori on YTM AKi Ojakangas vuodesta 1992 lähtien. Ensimmäisenä rehtorina toimi myöhempi opetusministeri, YTM [[Jukka Gustafsson]] Jyrki Kataisen hallituksesta (2011) vuosina 1977–1987. |
||
Versio 27. kesäkuuta 2013 kello 10.25
Murikka-opisto on erityisesti Metallityöväen Liiton jäsenille ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvää koulutusta tarjoava kansanopisto, joka sijaitsee Tampereen Teiskossa. Opisto on osa ammattiyhdistysopistojen ryhmää, johon Murikan ohella kuuluvat toimihenkilöliittojen Aktiivi-instituutti, SAK:n Kiljavan Opisto sekä JHL-opisto. Opistojen muodostaman T-opistot ry:n jäseniä ovat lisäksi Työväen Akatemia, Voionmaan opisto, Työväen Sivistysliitto sekä Kansan Sivistystyön liitto.
Metallityöväen Murikka-opisto aloitti Metalliliiton kurssikeskuksena vuonna 1977 ja sai kansanopisto-statuksen vuonna 1980. Ylläpitämislupansa mukaisesti Murikka on työelämän kansanopisto ja sen tehtävänä on tuottaa osaamista erityisesti metallityöläisten edunvalvontaan ja jäsenten työelämään. Opiston koulutuksesta yli 80 % on lyhytkurssimuotoista enintään 10 päivää kestävää koulutusta. Opiston tarjoamia keskeisiä kursseja ovat esimerkiksi luottamusmies- ja työsuojelukurssit. Laaja työelämävalmiuksien kirjo näkyy tarjonnassa: tiertotekniikkaa, vuorovaikutustaitoja, neuvottelutaitoja ja kirjmoittamista. Työhyvinvointikoulutus on noussut opiston koulutustarjontaan usean eri kurssityypin muodossa. Opisto tarjoaa mm. työhyvinvointikorttikoulutusta. Yrityskohtaista koulutusta opisto tekee yritysten kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, organisaation kehittämisen ja työyhteisön yhteistyön alueilla.
Opiston pedagoginen näkemys nojaa konstruktiivisuuteen ja opiskelijoiden kokemuksen käyttöön oppimisen välineenä. Opistossa opiskelee vuosittain noin 2.500 ihmistä kaikkiaan noin 140:llä kurssilla. Päätoimisia työntekijöitä on 27 ja tuntiopettajia n 40 henkilöä.
Opiston vuonna 1977 valmistuneen arkkitehtonisen teräksen, lasin ja puun sävyttämän rakennuksen ovat suunnitelleet Pekka Helin ja Tuomo Siitonen. Arkkitehdit ovat luonnehtineet rakennuskokonaisuutta tilaksi, jota valo soittaa. Yhtenäisen rakennuskokonaisuuden ala on 11.150 m² ja tilavuus 47.200 m³.
Rehtori on YTM AKi Ojakangas vuodesta 1992 lähtien. Ensimmäisenä rehtorina toimi myöhempi opetusministeri, YTM Jukka Gustafsson Jyrki Kataisen hallituksesta (2011) vuosina 1977–1987.