Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 84.249.212.54) ja palautettiin versio 13129768 käyttäjältä Addbot: ei copypaste-siirtoja
Rivi 18: Rivi 18:
*{{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}


[[Luokka:Poliittinen ideologia]]
[[Luokka:Liberalismi]]
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]



Versio 26. toukokuuta 2013 kello 20.46

Herbert Spencer.

Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2]

Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[3]

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.

Malline:Link GA