Ero sivun ”Devlet II Giray” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
20 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
kh
p (kh+ using Project:AWB)
p (kh)
'''Devlet II Giray''' <ref>eri kirjoitusasuja: engl. Dawlat Giray, Devlet Giray II, Devlet Gerai turk. Devlet Giray Han II, 2. Devlet Giray Han, II. Devlet Giray </ref> ([[1654]] [[1725]]) oli [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] hallitsija, 24. [[Krimin kaani]] vuosina 1699-17021699–1702 ja toisen kerran 1708-131708–1713. Giray hallitsi [[Krim]]iä [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] alaisuudessa.
 
Hän syntyi [[Giray]]-sukuun, josta valittiin Krimin kaanikunnan jokainen kaani. Hänen isänsä oli [[Selim I Giray]], joka oli Krimin kaani neljä kertaa vuosien 1671-17041671–1704 välisenä aikana. Myös hänen veljensä [[Saadet IV Giray]] oli kaani vuosina 1717-17241717–1724.
 
Krimin [[tataari]]t olivat historiansa aikana hyödyntäneet mm. [[Puola-Liettua]]a ja [[Venäjä]]ä tekemällä pitkiäkin ryöstöretkiä valtioiden alueelle. Ensimmäinen [[Devlet I Giray|Devlet Giray]] &nbsp;-nimellä kulkenut kaani oli jopa polttanut [[Moskova]]n 1500-luvun puolessa välissä. Devlet II Girayn tullessa valtaan suunta oli kuitenkin muuttunut ja etenkin voimakkaaksi kasvanut Venäjä pyrki laajentumaan kaanikunnan alueelle. 1600-luvun viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaanikunta oli ollut mukana [[Itävalta]]a, Puola-Liettuaa ja kolmessa Venäjää vastaan käydyssa sodassa, joiden aikana Venäjä oli tehnyt neljä suurta sotaretkeä Krimiin saadakseen jalansijan alueella sekä sataman [[Mustameri|Mustallemerelle]]. Nämä olivat [[Krimin sotaretket]] 1687 ja 1689 ja [[Azovin sotaretket]] 1695 ja 1696. Devlet Giray osallistui Azovin puolustustaisteluihin, joista ensimmäisellä kerralla [[Pietari Suuri]] joutui vetäytymään, ottaenmutta saavutti toisella kertaa voiton osmani-tataariarmeijasta.
 
Kaaniksi Devlet Giray tuli aluksi sijaisena, sillä hänen isänsä Selim I jätti kolmannen valtakautensa kesken tehdäkseen pyhiinvaellusmatkan [[Mekka]]an vanhemmalla iällä. Hän nimesi Devletin tilalleen ja jatkoi palattuaan. Selim I kuoli 1704, mutta valtakamppailun vuoksi Devlet ei perinytkään valtaistuinta. Välillä kerkesiehti olemaanolla kaksi muuta kaania, ennen kuin hän astui virkaan uudestaan vuonna 1709. Osan väliajasta hän joutui olemaan [[Rodos|Rodoksella]]. Noihin aikoihin osmanien alaisuuteen kuuluneenkuuluneeseen länsinaapurivaltioon [[Moldova]]an saapui [[Pultavan taistelu]]n Venäjälle hävinnyt [[Ruotsin kuningas]] [[Kaarle XII]], joka haki Osmanivaltakunnasta liittolaisia sotaan Venäjää vastaan. Devlet Giray asettui tukemaan ruotsalaista tämän hankkeissa suostutella sulttaani [[Ahmed III]] mukaan. Loppuvuonna 1710 Ahmed asettui viimein heidän kannalleen ja [[Venäjän–Turkin sota (1710–1711)|Venäjän–Turkin sota 1710-11]] alkoi sulttaanin sodanjulistuksella. Sota päättyi osmanien ja liittolaisten [[Prut]]joen varrella saamaan voittoon heinäkuussa 1711, mutta sotaa johtanut [[suurvisiiri]] [[Baltacı Mehmet pašša]] oli sanellut sulttaanin mielestä turhan lempeät ehdot [[Prutin rauha]]nsopimukseen.<ref name="Shaw"/>
 
Devlet Girayn tukema Ruotsin kuningas agitoi sulttaania julistamaan uuden sodan. Tämä tekikin niin 30. huhtikuuta 1713, mutta oli haluton järjestämään suurta sotaretkeä, jota Devlet ja Kaarle XII kannattivat. Ahmed kuitenkin kyllästyi tarmokkaasti juonitteleviin liittolaisiinsa. Hän määräsi Kaarlen kotiarestiin ja poistettavaksi maasta, karkotti Devletin Rodokseen ja sopi rauhasta 5. kesäkuuta.<ref name="Shaw">{{kirjaviite|Tekijä=Ezel Kural Shaw|Nimeke=History of the Ottoman Empire and modern Turkey|Vuosi=1977|Sivu=229-231|Julkaisija=Cambridge University Press|Tunniste=ISBN 0521291631}}</ref> Devlet sai juonittelunsa myöhemmin anteeksi, mutta hän ei osallistunut enää politiikkaan.
 
==Viitteet==
7 548

muokkausta

Navigointivalikko