Ero sivun ”Jälkisuiset” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: als:Neumünder |
|||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
{{Tynkä/Eläin}} |
{{Tynkä/Eläin}} |
||
[[Luokka:Eläinkunta]] |
[[Luokka:Eläinkunta]] |
||
[[als:Neumünder]] |
|||
[[ar:ثانويات الفم]] |
|||
[[az:Sonağızlılar]] |
|||
[[id:Deuterostomia]] |
|||
[[zh-min-nan:Āu-kháu tōng-bu̍t]] |
|||
[[be:Другаснаротыя]] |
|||
[[be-x-old:Другаснаротыя]] |
|||
[[bg:Вторичноустни]] |
|||
[[ca:Deuteròstom]] |
|||
[[cs:Druhoústí]] |
|||
[[de:Neumünder]] |
|||
[[et:Teissuused]] |
|||
[[en:Deuterostome]] |
|||
[[es:Deuterostomia]] |
|||
[[eo:Novbuŝulo]] |
|||
[[eu:Deuterostomio]] |
|||
[[fa:دومدهانیان]] |
|||
[[fr:Deuterostomia]] |
|||
[[gl:Deuteróstomos]] |
|||
[[ko:후구동물]] |
|||
[[it:Deuterostomi]] |
|||
[[he:שניוני הפה]] |
|||
[[ka:მეორეულპირიანები]] |
|||
[[kk:Екіншіауыздылар]] |
|||
[[la:Deuterostomia]] |
|||
[[lv:Otrmutnieki]] |
|||
[[lt:Antriniaburniai]] |
|||
[[lij:Deuterostomia]] |
|||
[[hu:Újszájúak]] |
|||
[[nl:Nieuwmondigen]] |
|||
[[ja:新口動物]] |
|||
[[no:Deuterostomier]] |
|||
[[oc:Deuterostomia]] |
|||
[[pl:Wtórouste]] |
|||
[[pt:Deuterostomia]] |
|||
[[ro:Deuterostomia]] |
|||
[[ru:Вторичноротые]] |
|||
[[simple:Deuterostome]] |
|||
[[sk:Druhoústovce]] |
|||
[[sr:Деутеростомије]] |
|||
[[sv:Deuterostomer]] |
|||
[[vi:Động vật miệng thứ sinh]] |
|||
[[tr:İkincil ağızlılar]] |
|||
[[uk:Вториннороті]] |
|||
[[diq:Fekınê dıyıni]] |
|||
[[zh:後口動物]] |
Versio 4. huhtikuuta 2013 kello 21.15
Jälkisuiset | |
---|---|
Punameritähti (Asterias rubens) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Alakunta: | Eumetazoa |
Yläpääjakso: |
Jälkisuiset Deuterostomia Grobben, 1908 |
Katso myös | |
Jälkisuiset eli deuterostomit (Deuterostomia) on eläinkuntaan kuuluva yläjakso. Jälkisuiset on alkusuisten eli protostomien sisarryhmä kaksikylkissymmetristen eläinten (Bilateria) joukossa.
Jälkisuisten ja alkusuisten perimmäinen erottelu perustuu alkionkehitykseen. Molemmissa ryhmissä hedelmöittynyt munasolu ensin kehittyy ontoksi solupalloksi, blastulaksi. Alkusuisilla ensimmäinen tähän palloon muodostuva ruumiinaukko (blastopori) kehittyy eläimen suuksi. Jälkisuisilla siitä tulee peräaukko, ja suu muodostuu sekundäärisesti alkusuolen muodostamasta toisesta aukosta.
Jälkisuisiin kuuluu neljä nykyisin elävää pääjaksoa:
- Selkäjänteiset (Chordata) (mm. selkärankaiset, suikulaiset, vaippaeläimet)
- Piikkinahkaiset (Echinodermata) (meritähdet, merisiilit, merimakkarat ym.)
- Esiselkäjänteiset (Hemichordata) (terhomadot, mahdollisesti (fossiiliset) graptoliitit)
- Xenoturbellida (kaksi tunnettua matomaista eläinlajia)
Valtaosa eläinkunnan pääjaksoista on alkusuisia.
Aiheesta muualla
- Alkusuisten ja jälkisuisten eroja selventävä kuva