Ero sivun ”Himola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
iw |
uusiksi |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kaupunki2 |
|||
'''Himola''' ({{k-ru|Гимолы|Gimoly}}, {{k-krl|Himol´a}}, suom. myös ''Himala'') on kylä [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kunnassa [[Mujejärven piiri]]n eteläosassa [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Himolan kylä sijaitsee 157 kilometriä piirikeskuksesta [[Mujejärvi|Mujejärvestä]] etelään ja noin 50 kilometriä Suomen rajan itäisimmästä pisteestä itään, [[Himolanjärvi|Himolanjärven]] itärannalla. Kylässä oli noin 500 asukasta vuonna 1996.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Sivu = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 }}</ref> Asukkaat työskentelevät metsäteollisuuden parissa. Kylästä löytyy muutamia vanhoja rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, joiden lisäksi kylän ympäristöstä on tehty arkeologisia löytöjä.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> |
|||
| virallinen_nimi = Himola |
|||
| muu_nimi = Гимолы, ''Gimoly'' |
|||
| alkuperäinen_nimi = <!-- kaupungeille, joiden alkuperäinen nimi ei ole suomenkielinen --> |
|||
| lempinimi = |
|||
| motto = |
|||
| kuva_taivaanranta = |
|||
| kuvakoko = |
|||
| kuvateksti = |
|||
| kuva_lippu = |
|||
| lippu_koko = |
|||
| kuva_vaakuna = |
|||
| vaakuna_koko = |
|||
| kilpi_koko = |
|||
| kaupungin_logo = |
|||
| kaupungin_logon_koko = |
|||
| kuva_kartta = |
|||
| kartta_koko = 210 |
|||
| kartta_kuvateksti = |
|||
| pushpin_map = Republic of Karelia |
|||
| pushpin_label_position = <!-- the position of the pushpin label: left, right, top, bottom, none --> |
|||
| aluetyyppi = Valtio |
|||
| alueen_nimi = [[Venäjä]] |
|||
| aluetyyppi1 = Tasavalta |
|||
| alueen_nimi1 = [[Karjalan tasavalta]] |
|||
| aluetyyppi2 = Piiri |
|||
| alueen_nimi2 = [[Mujejärven piiri]] |
|||
| aluetyyppi3 = Kunta |
|||
| alueen_nimi3 = [[Sukkajärvi]] |
|||
| aluetyyppi4 = |
|||
| alueen_nimi4 = |
|||
| hallinnon_tyyppi = |
|||
| johtajan_arvonimi = |
|||
| johtajan_nimi = |
|||
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja --> |
|||
| johtajan_nimi1 = |
|||
| johtajan_arvonimi2 = |
|||
| johtajan_nimi2 = |
|||
| johtajan_arvonimi3 = |
|||
| johtajan_nimi3 = |
|||
| johtajan_arvonimi4 = |
|||
| johtajan_nimi4 = |
|||
| perustettu_nimeke = |
|||
| perustettu_päivämäärä = |
|||
| perustettu_nimeke2 = <!-- Incorporated (town) --> |
|||
| perustettu_päivämäärä2 = |
|||
| perustettu_nimeke3 = |
|||
| perustettu_päivämäärä3 = |
|||
| pinta-ala_huom = |
|||
| pinta-ala_yhteensä = |
|||
| pinta-ala_maa = |
|||
| pinta-ala_vesi = |
|||
| pinta-ala_veden_osuus% = |
|||
| pinta-ala_metro = |
|||
| väkiluku_vuosi = 2012 |
|||
| väkiluku_huom = |
|||
| asutustyyppi = taajama |
|||
| väkiluku_yhteensä = 309 |
|||
| väestötiheys = |
|||
| väkiluku_metropoli = |
|||
| väestötiheys_metro = |
|||
| aikavyöhyke = |
|||
| utc_ero = |
|||
| aikavyöhyke_kesäaika = |
|||
| utc_ero_kesäaika = |
|||
| latd = 62 |
|||
| latm = 56 |
|||
| lats = 0 |
|||
| latNS = N |
|||
| longd = 32 |
|||
| longm = 31 |
|||
| longs = 30 |
|||
| longEW = E |
|||
| korkeus_merenpinnasta = |
|||
| postinumero_tyyppi = |
|||
| postinumero = |
|||
| suuntanumero = |
|||
| kotisivu = |
|||
| huomautukset = |
|||
}} |
|||
'''Himola'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 59 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2 | www = http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.3.2013}}</ref> ({{k-ru|Гимолы|Gimoly}}, [[karjalan kieli|karjalaksi]] ''Himol’a'') on taajama [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] [[Mujejärven piiri]]n [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kunnassa [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Himolanjärvi|Himolanjärven]] kaakkoispuolella 28 kilometriä Sukkajärvestä etelään<ref>Generalnyi plan, s. 8.</ref>. Taajamassa on 309 asukasta (vuonna 2012)<ref>Generalnyi plan, s. 3.</ref>. |
|||
== |
==Historia== |
||
[[Selki|Selllin]] [[pogosta]]an kuulunut Himolan kylä mainitaan [[Lapin pogostat|Lapin pogostojen]] tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tšernjakova, Irina | Nimike = Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta | Vuosi = 1998 | Sivu = 266 | Tunniste = ISBN 5-230-09044-8}}</ref>. Myöhemmin se kuului [[Aunuksen lääni]]n [[Poventsa]]n kihlakunnan [[Porajärvi (Aunuksen_Karjala)|Porajärven]] [[volosti]]in eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen [[Tarton rauha]]n toteuttamista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström | Vuosi = 1932 | Sivu = 827–828 | Tunniste = }}</ref>. Porajärven Klyyssinvaaran (ven. ''Kljušina Gora'') kyläkunnan (ven. ''selskoje obštšestvo'') Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Olonetski gubernski statistitšeski komitet | Vuosi = 1907 | Sivu = 278–279 | Tunniste = }}</ref>. |
|||
Venäjän keisarikunnassa Himola kuului [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen kuvernementin]] [[Porajärvi (Aunuksen Karjala)|Porajärven kuntaan]], joka liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen 1919–1920 ennen [[Tarton rauha]]n somimista. Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa [[Klyysinvaara]]n kyläneuvostoa. Vuonna 1926 Himolassa oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref name="Karjalan asnt 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Himola oli [[Suomi|Suomen]] miehittämä [[1941]]–[[1944]]. |
|||
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran [[kyläneuvosto]]a. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 55 | Tunniste = }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. |
|||
Nykyinen Himolan asutus perustettiin Neuvostoliitossa 1954 metsänkorjuukeskukseksi. <!--ilmeisesti eri paikalle kuin entinen Himolan kylä--> Se kasvoi yli 3000 asukkaan taajamaksi, joka oli suurimmillaan 1960-luvun puolivälissä jolloin sen kouluissakin oli 600 oppilasta. Taantuminen alkoi 1970-luvun alkuun mennessä, ja asukasluku on painunut murto-osaan.<ref>[http://www.muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/gimoli.html Гимолы] Himolan neuvostohistoriaa Mujejärven piirin sivuilla {{ru}}</ref> |
|||
Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1954. Parhaimmillaan siellä asui lähes 3 500 henkeä vuonna 1966, mutta vuonna 1991 enää 650.<ref name="istorija">{{Verkkoviite | Osoite = http://muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/gimoli.html | Nimeke = Mujezerski munitsipalnyi raion: Istorija naseljonnyh punktov: Gimoly | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Vuonna 1956 perustettu Himolan kyläneuvosto (myöhemmin kylähallinto) liitettiin Sukkajärven kuntaan vuonna 2006<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://muezersky.ru/file.cgi?id=513 | Nimeke = Kalendar znamenatelnyh i pamjatnih dat Mujezerskogo raiona: 2011 god | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref>. Taajaman kuihtuminen alkoi jo vuonna 1973, jolloin Himolan metsäteollisuuspiiri muutettiin Sukkajärven metsäteollisuuspiirin työmaaksi<ref name="istorija" />. |
|||
1990-luvulla Himola oli Mmujejärven piirin eteläisin kylähallinto. Venäjän vuoden 2006 kuntauudistuksessa Himolan, [[Tumpajoki|Tumpajoen]] ja [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kylähallinnot yhdistettiin [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kunnaksi. |
|||
==Nykypäivä== |
|||
Himolan kautta kulkee [[Porajärvi (taajama)|Porajärven]] ja [[Mujejärvi|Mujejärven]] välinen soratie sekä [[Suojärvi (kaupunki)|Suojärven]] ja [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] välinen rautatie. Rautatieaseman venäjänkielinen nimi on ''Gimolskaja''.<ref>Generalnyi plan, s. 18–19.</ref> |
|||
Himolan lähellä on [[graniitti]]-, hiekka- ja soralouhoksia. Taajamassa toimii [[sepeli]]ntuotantolaitos.<ref>Generalnyi plan, s. 12, 27.</ref> Palveluihin kuuluu posti<ref name="plan 22">Generalnyi plan, s. 22.</ref>. |
|||
==Nähtävyydet ja matkailu== |
|||
Autioksi jäänen Himolan kylän lähettyvillä on [[kivikausi|kivikautisia]] asuinpaikkoja. Himolanjärven rannalla sijaitsevan kylän rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko 1800–1900-lukujen vaihteen asuin- ja talousrakennuksia.<ref name="plan 17">Generalnyi plan, s. 17.</ref> Myös muut alueen kylät Klyyssinvaara, Kuutamolahti (ven. ''Kudamguba''), Roikonniemi (''Roiknavolok'') ja Uskali (''Uškaly'') ovat nykyään autioina<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Atlas Karelija: tsentralnaja tšast | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Ultra Ekstent | Vuosi = 2004 | Sivu = 96, 111 | Tunniste = ISBN 5-98522-005-2}}</ref>. |
|||
Himolan taajamassa on [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] kaatuneiden [[neuvostoarmeija|neuvostosotilaiden]] hautapaikka<ref name="plan 17" />. Sen lounaispuolella Himolanjärven rannalla sijaitsee lomakylä<ref name="plan 22" />. Lomakyliä suunnitellaan myös Himolanjärven Dengasaarelle, entisen Himolan kylän tienoille sekä Roikonniemelle<ref>Generalnyi plan, s. 50.</ref>. Seudun huomattavin nähtävyys on Himolan koillispuolella sijaitseva [[Länsi-Karjalan ylänkö|Länsi-Karjalan ylängön]] korkein kohta Vuottovaara (ven. ''Vottovaara'') muinaisine [[seita|seitoineen]]. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{Verkkoviite | Osoite = http://muezersky.ru/news/2012/generalnii_plan_sukkozero.html | Nimeke = Generalnyi plan Sukkozerskogo selskogo poselenija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = {{ru}} }} |
|||
{{viitteet}} |
|||
===Viitteet=== |
|||
{{Tynkä/Venäjä}} |
|||
{{viitteet|sarakkeet}} |
|||
{{coor title dms|62|56|00|N|32|31|30|E|region:RU-KR_type:city}} |
|||
[[Luokka:Mujejärven piiri]] |
[[Luokka:Mujejärven piiri]] |
Versio 16. maaliskuuta 2013 kello 20.47
Himola Гимолы, Gimoly |
|
---|---|
Himola |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Mujejärven piiri |
Kunta | Sukkajärvi |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | taajama |
Väkiluku (2012) | 309 |
Himola[1] (ven. Гимолы, Gimoly, karjalaksi Himol’a) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Himolanjärven kaakkoispuolella 28 kilometriä Sukkajärvestä etelään[2]. Taajamassa on 309 asukasta (vuonna 2012)[3].
Historia
Selllin pogostaan kuulunut Himolan kylä mainitaan Lapin pogostojen tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa[4]. Myöhemmin se kuului Aunuksen läänin Poventsan kihlakunnan Porajärven volostiin eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen Tarton rauhan toteuttamista[5]. Porajärven Klyyssinvaaran (ven. Kljušina Gora) kyläkunnan (ven. selskoje obštšestvo) Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta[6].
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran kyläneuvostoa. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli karjalaisia ja seitsemän suomalaisia.[7] Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.
Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1954. Parhaimmillaan siellä asui lähes 3 500 henkeä vuonna 1966, mutta vuonna 1991 enää 650.[8] Vuonna 1956 perustettu Himolan kyläneuvosto (myöhemmin kylähallinto) liitettiin Sukkajärven kuntaan vuonna 2006[9]. Taajaman kuihtuminen alkoi jo vuonna 1973, jolloin Himolan metsäteollisuuspiiri muutettiin Sukkajärven metsäteollisuuspiirin työmaaksi[8].
Nykypäivä
Himolan kautta kulkee Porajärven ja Mujejärven välinen soratie sekä Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie. Rautatieaseman venäjänkielinen nimi on Gimolskaja.[10]
Himolan lähellä on graniitti-, hiekka- ja soralouhoksia. Taajamassa toimii sepelintuotantolaitos.[11] Palveluihin kuuluu posti[12].
Nähtävyydet ja matkailu
Autioksi jäänen Himolan kylän lähettyvillä on kivikautisia asuinpaikkoja. Himolanjärven rannalla sijaitsevan kylän rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko 1800–1900-lukujen vaihteen asuin- ja talousrakennuksia.[13] Myös muut alueen kylät Klyyssinvaara, Kuutamolahti (ven. Kudamguba), Roikonniemi (Roiknavolok) ja Uskali (Uškaly) ovat nykyään autioina[14].
Himolan taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka[13]. Sen lounaispuolella Himolanjärven rannalla sijaitsee lomakylä[12]. Lomakyliä suunnitellaan myös Himolanjärven Dengasaarelle, entisen Himolan kylän tienoille sekä Roikonniemelle[15]. Seudun huomattavin nähtävyys on Himolan koillispuolella sijaitseva Länsi-Karjalan ylängön korkein kohta Vuottovaara (ven. Vottovaara) muinaisine seitoineen.
Lähteet
- Generalnyi plan Sukkozerskogo selskogo poselenija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
Viitteet
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 59. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2013).
- ↑ Generalnyi plan, s. 8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
- ↑ Karjalan kirja, s. 827–828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 278–279. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 55. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ a b Mujezerski munitsipalnyi raion: Istorija naseljonnyh punktov: Gimoly muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Kalendar znamenatelnyh i pamjatnih dat Mujezerskogo raiona: 2011 god muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 18–19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 12, 27.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 17.
- ↑ Atlas Karelija: tsentralnaja tšast, s. 96, 111. Moskva: Ultra Ekstent, 2004. ISBN 5-98522-005-2.
- ↑ Generalnyi plan, s. 50.