Ero sivun ”Sotilaskarkuruus Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2+) (Botti muutti kielilinkin ca:Deserció militar muotoon ca:Deserció |
|||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
[[Luokka:Sodankäynti]] |
[[Luokka:Sodankäynti]] |
||
[[als:Fahnenflucht]] |
|||
[[ca:Deserció]] |
|||
[[cs:Dezerce]] |
|||
[[da:Desertering]] |
|||
[[de:Fahnenflucht]] |
|||
[[en:Desertion]] |
|||
[[es:Deserción]] |
|||
[[eo:Dizerto]] |
|||
[[fr:Désertion]] |
|||
[[ko:탈영]] |
|||
[[it:Diserzione]] |
|||
[[he:עריקה]] |
|||
[[ky:Аскерден качуу]] |
|||
[[lt:Dezertyravimas]] |
|||
[[hu:Szökés (bűntett)]] |
|||
[[nl:Desertie]] |
|||
[[ja:敵前逃亡]] |
|||
[[no:Desertering]] |
|||
[[pl:Dezercja]] |
|||
[[ru:Дезертирство]] |
|||
[[sl:Dezerter]] |
|||
[[sv:Desertering]] |
|||
[[uk:Дезертирство]] |
|||
[[zh:逃兵]] |
Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 13.32
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Sotilaskarkuri tarkoittaa Suomessa sotilasta, joka on ollut luvatta poissa joukko-osastostaan rauhan aikana 3 vuorokautta tai sota-aikana 1 vuorokauden tai jos poissaolo on aiheuttanut vakavaa haittaa. Sotilaskarkuruutta pidetään yleisesti vakavana rikoksena, varsinkin sodan aikana, mutta rangaistukset voivat vaihdella laajasti; palveluksesta erottamisesta aina teloittamiseen asti. Suomessa kuolemanrangaistus on poistettu nykylainsäädännöstä.
Joskus termiä rintamakarkuri voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä.
Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %. [1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 113-114
Kirjallisuutta
- Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
- Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941–1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1754-2.
- Lars Stenström: Krigsvägar. 1997.
- Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
- Helge Smedjebacka ; suomentanut Matti Kettunen, Jääkärikenraalin elämä. F. U. Fagernäs 1894-1980
- Juutilainen, Antti: Rinta rinnan: Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939–1944. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21913-4. .
- Matts Andersen; Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
- Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941-1945