Ero sivun ”Vammaisurheilu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: es:Handisport |
|||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
[[Luokka:Vammaisurheilu|*]] |
[[Luokka:Vammaisurheilu|*]] |
||
[[ar:رياضات ذوي الاحتياجات الخاصة]] |
|||
[[ca:Esports de discapacitats físics]] |
|||
[[de:Behindertensport]] |
|||
[[en:Disabled sports]] |
|||
[[es:Handisport]] |
|||
[[fr:Handisport]] |
|||
[[ko:장애인 스포츠]] |
|||
[[it:Sport per disabili]] |
|||
[[he:ספורט נכים]] |
|||
[[nl:Gehandicaptensport]] |
|||
[[ja:障害者スポーツ]] |
|||
[[no:Idrett for funksjonshemmede]] |
|||
[[pl:Sporty niepełnosprawnych]] |
|||
[[pt:Desporto para pessoas com necessidades especiais]] |
|||
[[si:ආබාධිතවුවන්ගේ ක්රීඩා]] |
|||
[[sv:Handikappidrott]] |
|||
[[tr:Engelli sporları]] |
|||
Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 21.40
.jpg)
Vammaisurheilu on nimitys vammaisten henkilöiden harrastamalle urheilulle. Se alkoi laajassa mitassa toisen maailmansodan jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.
Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kisat, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille. [1] Muutamaa vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin samanlaiset kisat.[2]
Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960. Näihin kisoihin otettiin mukaan vain selkäydinvammaiset urheilijat. Torontossa vuonna 1976 tulivat mukaan näkövammaiset ja amputoidut urheilijat. Arnheimissa vuonna 1980 mukaan tulivat CP-vammaiset urheilijat ja Atlantassa vuonna 1996 kehitysvammaiset urheilijat. Talviparalympialaiset alkoivat vuonna 1976.[3]
Vuodesta 1988 lähtien olympiakisojen järjestäjä on sitoutunut järjestämään samoilla suorituspaikoilla olympiakisojen jälkeen myös paralympialaiset.[3]
Lisäksi muun muassa kehitysvammaisilla ja kuulovammaisilla on omat kansainväliset arvokilpailunsa. Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.
Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ns. vammattomien urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten istumalentopallo, jossa ovat menestyneet sodista kärsineet maat kuten Iran ja Bosnia ja Hertsegovina. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat mm. näkövammaisten maalipallo sekä liikuntavammaisten pyörätuolikoripallo, sähköpyörätuolisalibandy, pyörätuolirugby ja kelkkajääkiekko. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten alppihiihtoa, tennistä, purjehdusta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa pyörätuolikelausta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia proteeseja juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on Oscar Pistorius.
On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten sokkopingis ja maalipallo sekä liikuntavammaisten boccia.
Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.
Vammaisurheilujärjestöt
Suurimmat maailmanlaajuiset vammaisurheilujärjestöt ovat Special Olympics sekä Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC), jotka kuuluvat kansainväliseen olympiaperheeseen. Neljän vuoden välein järjestettävät Special Olympics Kesä- ja talvimaailmankisat on suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille. Talvi- ja kesäolympialaisten jälkeen järjestettävissä paralympialaisissa kilpailevat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat.
Vammaisurheilu Suomessa
Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyminen päättyi 17. syyskuuta 2009, kun Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry perustettiin. Kehitysvammaisten urheilua ja liikuntaa organisoiva Special Olympics Finland toimii VAU:n yhteydessä.[4] Suomen Paralympiakomitea valmistelee, valitsee, rahoittaa ja johtaa Suomen joukkueen kesä- ja talviparalympialaisiin.[5] Osassa lajeista, kuten judossa ja ratsastuksessa, vammaisurheilu on integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa.[6]
Suomella on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, mm. yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Markku Niinimäki ja Timo Sulisalo, hiihtäjät Tanja Kari, Jouko Grip ja Merja Hanski sekä ampuja Minna Leinonen.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
- Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry (SKUL)
- YLE Urheilu mediasali: Liikunnan arkipäivää: "Mitä kuuluu vammaishuippu-urheiluun?"
- Suomen paralympiakomitea: Vammaisurheilun luokittelu
- Kuurojen olympialaiset: Kuurolympialaiset 2009
Viitteet
- ↑ Matthew Lodge: Paraolympialaiset-valiojoukon urheilua. It -Invalidiliitto, Kesäkuu 6/12, 72. vsk, nro 6, s. 56. Invalidiliitto ry. Fi
- ↑ Ilkka Vuorikuru: Juuret veteraanikisoissa. Uutispäivä Demari, 2010, nro 13.1., s. 15.
- ↑ a b Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 3.2.2011.
- ↑ Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
- ↑ Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 29.7.2011.