Ero sivun ”Keltainenjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän Kallelaine (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän EmausBot tekemään versioon. |
p r2.7.2) (Botti muutti kielilinkin et:Huang He muotoon et:Kollane jõgi |
||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
[[da:Den Gule Flod]] |
[[da:Den Gule Flod]] |
||
[[de:Gelber Fluss]] |
[[de:Gelber Fluss]] |
||
[[et: |
[[et:Kollane jõgi]] |
||
[[el:Κίτρινος Ποταμός]] |
[[el:Κίτρινος Ποταμός]] |
||
[[en:Yellow River]] |
[[en:Yellow River]] |
||
Versio 1. maaliskuuta 2013 kello 19.59
| Keltainenjoki | |
|---|---|
 Keltaisenjoen kartta |
|
| Alkulähde | Bayankeravuori |
| Laskupaikka | Bohainmeri |
| Maat | Kiina |
| Pituus | 5 464 km |
| Alkulähteen korkeus | 4 500 m |
Keltainenjoki eli Huanghe (yksink.: 黄河; perint.: 黃河; pinyin: Huánghé; Wade-Giles: Hwang-ho), on 5 464 kilometrin pituinen ja Kiinan toiseksi pisin joki. Sitä pitempi on vain Jangtse. Nimensä joki on saanut vedestään, joka kuljettaa mukanaan runsaasti sedimenttejä, jotka värjäävät joen veden kellanruskeaksi. Keltaisenjoen alkulähteet ovat 4 500 metrin korkeudessa Bayankeravuorien pohjoisrinteellä Qingzuangin tasangolla Qinghain maakunnassa.
Kiinan pitkän historian aikana Keltaistajokea on pidetty sekä siunauksena taivaasta että piruna helvetistä. Historiankirjoituksen mukaan joen uoma on muuttunut merkittävässä määrin vuoden 602 eaa. jälkeen ainakin viidesti ja suojavallit ovat murtuneet yli 1 500 kertaa. Vuonna 1194 tapahtunut suuri uomanmuutos kaappasi Huaijoen vesistön seuraavien 700 vuoden ajaksi. Keltaisenjoen muta kirjaimellisesti tukki Huaijoen suun ja ajoi tuhannet kodeistaan. Joki siirtyi nykyiseen uomaansa vuonna 1897 vuonna 1855 tapahtuneen viimeisimmän uomanmuutoksen jälkeen. Tällä hetkellä Keltainenjoki virtaa Jinanin, Shandongin maakunnan pääkaupungin, läpi ja laskee Bohainmereen. Hebein ja Henanin maakuntien nimet tulevat Keltaisenjoen nimestä Huanghe. Niiden nimet tarkoittavat "pohjoiseen" ja "etelään (Keltaisesta) joesta".
Joen keltainen väri tulee virran mukana kulkevasta hiesusta. Vuosisatoja kestänyt hiesuttuminen ja patoaminen on saanut aikaan sen, että joki tulvii erityisen vaarallisesti ympäröiville pelloille. Toisen maailmansodan aikana Tšiang Kai-šekin johtamat Guomindangin joukot mursivat Keltaisenjoen suojavallit hidastaakseen japanilaisten joukkojen etenemistä. Joki tulvi laajalla alueella ja aiheutti 800 000 hengen menetyksen.[1] Joskus Keltaisestajoesta käytetään nimitystä Zhouliu (濁流) eli Mutainen virta.
Keltaisenjoen aiheuttamissa tulvissa on hukkunut enemmän ihmisiä kuin yhdenkään toisen joen tulvissa. 1300-luvulla joen aiheuttamassa tulvassa hukkui noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Vuoden 1931 tulvissa hukkui noin neljä miljoonaa ihmistä ja yli miljoona menetti kotinsa. Kahdeksan vuotta myöhemmin joki tulvi jälleen yli äyräidensä ja yli miljoona ihmistä kuoli. Tulvimisen syy on joen suuri silttipitoisuus. 5 464 km mittaisen joen tilavuudesta yli 60 % on silttiä.lähde? Keltainen siltti tukkii toisinaan jokiuoman ja pakottaa joen virtaamaan esimerkiksi viljelysten ja kylien yli. Joen tulvimista on pyritty estämään patojen avulla.
Kiinan kielessä sanonta kun Keltainenjoki kirkastuu tarkoittaa samaa kuin suomen kun lehmät lentävät, ts. "ei ikinä".[2]
Lähteet
- ↑ Benchmarks: Diverting the Huang He River Earth 2009
- ↑ Mark Giordano ym.: Water Management in the Yellow River Basin: Background, Current Critical Issues and Future Research Needs 2004. Colombo: Comprehensive Assessment Secretariat. Viitattu 18.1.2013.