Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pari lähdepyyntöä, poistin "operettien laululintusen", koska se oli minusta turhaa kuvausta (tiivis teksti on parempi)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tuire Orri''' ([[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].
'''Tuire Orri''' ([[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].


Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo."{{kenen mukaan|jos lainataan}} [[Talvisota|Talvisodan]] puhjettua hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in ja sai sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Hän esiintyi sota-ajalla rintamalla viidytyskiertueilla. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]], usein sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki kohtalaisen suorituksen Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekä ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeldin opastuksella.
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo."{{kenen mukaan|jos lainataan}} [[Talvisota|Talvisodan]] puhjettua hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in ja sai sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Hän esiintyi sota-ajalla rintamalla viidytyskiertueilla. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]], usein sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekä ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeldin opastuksella.


Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.


Orri levytti 1997 tangon "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta 1949 ja "Riihentontun joulu" vuodelta 1958. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna 1997 lottaelokuvassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]].{{lähde}}
Vuonna [[1997]] Orri levytti kappaleen "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta [[1949]] ja "Riihentontun joulu" vuodelta [[1958]]. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna [[1997]] [[Lotta Svärd|lotta]]elokuvassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]].{{lähde}}


Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref>
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref>


==Elokuvat==
==Elokuvat==

Versio 22. joulukuuta 2012 kello 15.48

Tuire Orri (30. lokakuuta 1918 Helsinki – 26. elokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen Viipurin kaupunginteatteriin kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo."kenen mukaan? Talvisodan puhjettua hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin ja sai sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Hän esiintyi sota-ajalla rintamalla viidytyskiertueilla. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937-1945, usein sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa Kyläraittien kuningas, jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa Kersantilleko Emma nauroi?, Kyökin puolella sekä Keinumorsian. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi Radioteatteriin. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeldin opastuksella.

Vuonna 1993 hän esiintyi Niilo Tarvajärven niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.

Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta 1949 ja "Riihentontun joulu" vuodelta 1958. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna 1997 lottaelokuvassa Kun taivas repeää sekä sarjan jatko-osassa Taivas sinivalkoinen. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana Meilahden sairaalassa 26. elokuuta 2007.lähde?

Tuire Orrin eno oli ohjaaja Jorma Nortimo. Näyttelijä Irina Björklund on Orrin tyttärentytär.[1]

Elokuvat

Lähteet

  • Helsingin Sanomat 15.9.2007 muistokirjoitus s. C12
  • Turun Sanomat Luettu 15.9.2007

Viitteet

  1. ↑ Huumori oli sota-asekin Uusi Lahti. Viitattu 15.9.2007.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuire_Orri&oldid=12483540”