Ero sivun ”Tapaluokka” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti lisäsi: pt:Modo verbal |
Kieliasun korjailua ja täsmennyksiä. Lisätty Katso myös -osio. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tapaluokka''' eli '''modus''' on [[verbi]]en |
'''Tapaluokka''' eli '''modus''' on [[verbi]]en taivutuksen kategoria. Modus ilmaisee puhujan suhtautumista predikaatin kuvaamaan toimintaan. |
||
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] neljä keskeistä tapaluokkaa ovat |
|||
Tapaluokkia ovat [[suomen kieli|suomen kielessä]] [[indikatiivi]], [[imperatiivi]], [[konditionaali]], suomen (kirja)kielen erikoisuus [[potentiaali]] ja harvemmin käytettyjä [[eventiivi]], [[optatiivi]] ja hieman myöhemmin "löydetty" [[aggressiivi]]. [[Romaaniset kielet|Romaanisissa kielissä]] tunnetaan myös [[subjunktiivi]] ([[latina]]ssa, [[Italian kieli|italiassa]] ja [[Portugalin kieli|portugalissa]] nimellä [[konjunktiivi]]) ja muita harvinaisempia kuten [[partisipiaali]]. |
|||
* [[indikatiivi]] eli tositapa, |
|||
* [[imperatiivi]] eli käskytapa, |
|||
* [[konditionaali]] eli ehtotapa ja |
|||
* [[potentiaali]] eli mahtotapa, jota nykyään käytetään lähinnä kirjakielessä. |
|||
Harvinaisempina suomessa esiintyvät [[eventiivi]], [[optatiivi]] ja hieman myöhemmin ”löydetty” [[aggressiivi]] eli ponsitapa. |
|||
[[Romaaniset kielet|Romaanisissa kielissä]] tunnetaan myös [[subjunktiivi]] (jota [[latina]]n, [[Italian kieli|italian]] ja [[Portugalin kieli|portugalin]] kieliopeissa kutsutaan [[konjunktiivi]]ksi) ynnä muita, harvinaisempia, kuten [[partisipiaali]]. |
|||
==Katso myös== |
|||
* [[Aikamuoto]] eli tempus |
|||
* [[Aspekti (kielitiede)|Aspekti]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 16. lokakuuta 2012 kello 13.53
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria. Modus ilmaisee puhujan suhtautumista predikaatin kuvaamaan toimintaan.
Suomen kielen neljä keskeistä tapaluokkaa ovat
- indikatiivi eli tositapa,
- imperatiivi eli käskytapa,
- konditionaali eli ehtotapa ja
- potentiaali eli mahtotapa, jota nykyään käytetään lähinnä kirjakielessä.
Harvinaisempina suomessa esiintyvät eventiivi, optatiivi ja hieman myöhemmin ”löydetty” aggressiivi eli ponsitapa.
Romaanisissa kielissä tunnetaan myös subjunktiivi (jota latinan, italian ja portugalin kieliopeissa kutsutaan konjunktiiviksi) ynnä muita, harvinaisempia, kuten partisipiaali.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Suomen kielen verbien taivutuskaava Henri Heinosen tekemä verbien taivutuskaava