Ero sivun ”Urho Kiukas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Urho Juhana Kiukas''' ([[19. marraskuuta]] [[1902]] [[Kymi]] – [[19. marraskuuta]] [[1995]]) oli suomalainen virkamies. |
'''Urho Juhana Kiukas''' ([[19. marraskuuta]] [[1902]] [[Kymi]] – [[19. marraskuuta]] [[1995]]) oli suomalainen virkamies. |
||
Urho Kiukas tuli ylioppilaaksi vuonna 1924, suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1930 ja sai [[varatuomari]]n arvon vuonna 1934. Hän toimi [[asianajaja]]na [[Helsinki|Helsingissä]] ja [[Mikkeli]]ssä vuosina 1927–1934, esittelijänä Mikkelin lääninhallituksessa vuosina 1934–1935 ja [[Heinävesi|Heinäveden]] piirin nimismiehenä vuosina 1935–1944. Vuonna 1945 Kiukas siirtyi [[sisäministeriö]]n hallitussihteeriksi ja toimi sen jälkeen poliisiylijohtajana 29.8.1947-16.7.1957, [[Mikkelin lääni]]n [[maaherra]]na vuosina 1957–1970 ja [[sisäasiainministeri]]na [[Von Fieandtin hallitus|Von Fieandtin virkamieshallituksessa]] viiden kuukauden ajan vuosina 1957–1958. Hän oli myös [[Saimaan kanava]]n valtuutettu. Arvoltaan Kiukas oli molempien oikeuksien tohtori. |
|||
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa [[asekätkentä]]jutussa. |
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa [[asekätkentä]]jutussa. |
||
Lyhyen ministerikautensa aikana Kiukas ehti sotkeentumaan [[Kätilöopiston juttu]]na tunnettuun korruptioskandaalin, jota käsiteltiin vuosina 1960–1961 [[valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeudessa]]. Oikeus totesi hänen toimineen lain vastaisesti. |
Lyhyen ministerikautensa aikana Kiukas ehti sotkeentumaan [[Kätilöopiston juttu]]na tunnettuun korruptioskandaalin, jota käsiteltiin vuosina 1960–1961 [[valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeudessa]]. Oikeus totesi hänen toimineen lain vastaisesti. |
||
Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä [[Etelä-Savo]]n alueelta kotoisin oleville opiskelijoille. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Ministerikortisto|nro=138}} |
* {{Ministerikortisto|nro=138}} |
||
* [http://www.intermin.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/048ADFF6D23EFD1AC22576820033BAEE Aiemmat poliisiylijohtajat] Poliisi. Viitattu 4.4.2011. |
* [http://www.intermin.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/048ADFF6D23EFD1AC22576820033BAEE Aiemmat poliisiylijohtajat] Poliisi. Viitattu 4.4.2011. |
||
* ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1958'', s. 145. Helsinki: Otava, 1957. |
|||
{{Poliisiylijohtajat}} |
{{Poliisiylijohtajat}} |
||
Versio 9. syyskuuta 2012 kello 08.20
Urho Juhana Kiukas (19. marraskuuta 1902 Kymi – 19. marraskuuta 1995) oli suomalainen virkamies.
Urho Kiukas tuli ylioppilaaksi vuonna 1924, suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1930 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1934. Hän toimi asianajajana Helsingissä ja Mikkelissä vuosina 1927–1934, esittelijänä Mikkelin lääninhallituksessa vuosina 1934–1935 ja Heinäveden piirin nimismiehenä vuosina 1935–1944. Vuonna 1945 Kiukas siirtyi sisäministeriön hallitussihteeriksi ja toimi sen jälkeen poliisiylijohtajana 29.8.1947-16.7.1957, Mikkelin läänin maaherrana vuosina 1957–1970 ja sisäasiainministerina Von Fieandtin virkamieshallituksessa viiden kuukauden ajan vuosina 1957–1958. Hän oli myös Saimaan kanavan valtuutettu. Arvoltaan Kiukas oli molempien oikeuksien tohtori.
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa asekätkentäjutussa.
Lyhyen ministerikautensa aikana Kiukas ehti sotkeentumaan Kätilöopiston juttuna tunnettuun korruptioskandaalin, jota käsiteltiin vuosina 1960–1961 valtakunnanoikeudessa. Oikeus totesi hänen toimineen lain vastaisesti.
Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä Etelä-Savon alueelta kotoisin oleville opiskelijoille.
Aiheesta muualla
- Urho Kiukas Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Aiemmat poliisiylijohtajat Poliisi. Viitattu 4.4.2011.
- Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1958, s. 145. Helsinki: Otava, 1957.
Esko Heilimo (1926–1934) • Martti Koskimies (1934–1946) • Erik Gabrielsson (1946–1947) • Urho Kiukas (1947–1957) • Fjalar Jarva (1957–1973) • Erkki Korhonen (1973–1982) • Olli Urponen (1983–1997) • Reijo Naulapää (1998–2004) • Markku Salminen (2005–2008) • Mikko Paatero (2008–2015) • Seppo Kolehmainen (2015–)
| Edeltäjä: Valto Käkelä |
Suomen sisäasiainministeri 1957−1958 |
Seuraaja: Harras Kyttä |