Ateroskleroosi

Valtimonkovettumatautia sairastaneen aortta

Ateroskleroosi eli valtimonrasvoittumistauti on verenkiertoelimistön sairaus. Sairaudelle on ominaista kolesterolin kertyminen verisuonten seinämiin, paikallisten kohoumien (ateroomaplakkien) muodostuminen sekä valtimon ontelon kaventuminen. Sen kliinisesti merkittävimmät ilmenemismuodot ovat sepelvaltimotauti sekä aivoverenkierron sairaudet, jotka taas voivat johtaa akuutteihin komplikaatioihin esimerkiksi sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Terminologia

Ateroskleroosista käytetään suomalaista nimitystä (valtimoiden) rasvakovetustauti tai valtimonrasvoittumistauti. Arterioskleroosista puolestaan käytetään nimitystä valtimonkovetustauti. Ateroskleroosista käytetään kuitenkin yleisesti nimityksiä valtimonkovettumatauti ja valtimotauti (esimerkiksi Lääkärikirja Duodecim).

Leskinen ja Saha (2006) kirjoittavat: ”Itse asiassa ateroskleroosin suomenkielinen termi valtimonkovettumistauti onkin omiaan kuvaamaan juuri munuaispotilaan valtimotautia, koska se yhdistää edellä mainitut käsitteet (ahtauttavan ja verisuonia jäykistävän [=arterioskleroosi] taudin).” Valtimotauti-nimitystä he käyttävät yläkäsitteenä, niin että esimerkiksi munuaispotilaalla siihen voivat liittyä ateroskleroosi, arterioskleroosi, aterooma ja valtimoahtauma.

Kolesterolin aineenvaihdunta

Valtimonkovettumataudin synnyssä on huomattava merkitys kolesterolien aineenvaihdunnalla, sekä geneettisesti että dietäärisesti. Erityisen haitallisina pidetään elektroforeesissa kevyitä LDL-kolesteroleja. Suomalaiseen tautiperimään kuuluu myös geenivirheitä, joiden vuoksi eräissä suvuissa esiintyy vaikeaa korkeaa kolesterolipitoisuutta. Tupakointi pahentaa tunnetusti tautia. Kolesterolilääkityksellä voidaan alentaa koholla olevaa LDL-kolesterolia. APO A-1 Milano proteiinin on havaittu ehkäisevän valtimonkovettumistautia. Myös elintavoilla, esimerkiksi liikunnan määrällä ja ravinnon rasvojen laadulla ja määrällä on merkitystä valtimonkovettumataudin ehkäisyssä.

Tulehdusten merkitys

Tulehduksella on suuri merkitys valtimonkovettumataudin kehityksessä ja on ilmeistä, että bakteerit osallistuvat tulehduksen syntyyn. Ateroomaplakissa vallitsee krooninen tulehdus, joka vaikuttaa aterooman kasvumekanismeissa ja repeämisessä. Repeämälle alttiissa plakeissa on ohut sidekudoskatto ja usein paljon tulehdussoluja, jotka erittävät sidekudoskattoa heikentäviä matriksin metalloproteinaaseja (MMP). valtimonkovettumatautiin liittyvistä bakteereista tunnetuimpia ovat keuhkoklamydia ja kariesia aiheuttavat bakteerit. Ihmisen elinaikanaan sairastamien infektioiden kokonaismäärä lisää valtimonkovettumataudin riskiä. Valtimon seinämän tulehdus ja mahdollisesti myös bakteeri-infektiot ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin kehitykseen ..

Valtimonkovettumatautia voi olla missä tahansa valtimoissa, mutta erityisen hankalaa se on aivo- ja sepelvaltimoissa, joihin ei ole korvaavia reittejä hapen tuomiseksi.