Ero sivun ”Muuttohaukka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti muokkasi: vi:Cắt lớn |
Aiheesta muualla |
||
| Rivi 72: | Rivi 72: | ||
* Wikman, Marcus 1990: Allikosta ojaan: Suomen muuttohaukat 1980-luvulla. - Lintumies 2.1990 s. 54-58. LYL. |
* Wikman, Marcus 1990: Allikosta ojaan: Suomen muuttohaukat 1980-luvulla. - Lintumies 2.1990 s. 54-58. LYL. |
||
*{{lintukuva|falper}} |
*{{lintukuva|falper}} |
||
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/muuttohaukka LuontoPortti: Muuttohaukka (''Falco peregrinus'')] |
|||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=175604 ITIS: Falco peregrinus] {{en}} |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
Versio 14. heinäkuuta 2012 kello 23.23
| Muuttohaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Jalohaukat Falconidae |
| Suku: | Jalohaukat Falco |
| Laji: | peregrinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Falco peregrinus |
|
| Katso myös | |
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h.[2] Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on nyt elpymään päin. Muuttohaukka kuuluu laajimmalle levinneisiin petolintuihin. Lajin kuvaili ja nimesi Marmaduke Tunstall vuonna 1771.
Koko ja ulkonäkö
Vanhan muuttohaukan väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta; koiraan vatsan poikkijuovitus on naaraan juovitusta tiheämpää. Päässä on musta huppu, posket ovat valkeat ja nokantyvi on keltainen. Jalat ovat keltaiset.
Nuorella linnulla yläpuoli on tummanruskea, alapuoli vaalea, hieman beigensävyinen. Nuorella linnulla vatsassa on pitkittäisjuovitusta, toisin kuin vanhalla.
Muuttohaukat voivat olla 51 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita jopa 30 % kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80–119 cm. Paino on koiraalla 550–700 grammaa ja naaraalla 900–1 200 grammaa.
Vanhin suomalainen rengastettu muuttohaukka on ollut 16 vuotta 7 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli ruotsalainen 17 vuotta 4 kuukautta vanha muuttohaukka.
Levinneisyys
Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomen Lapissa ja Perä-Pohjolassa pesii nykyisin 250-270 paria ja kanta on nousussa. Euroopassa pesii 5 600–6 100 paria, joista Britteinsaarilla noin 1 500. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat, etenkin pohjoisesta etelään, mutta muutenkin ravintorikkaammille alueille pois karuilta pesimäalueilta talvehtimaan. Suomalaiset muuttohaukat talvehtivat Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys-lokakuussa.
Elinympäristö
Muuttohaukat asuvat lähinnä vuoristoisilla alueilla ja isoilla märillä suoalueilla; Suomen kanta pesii pääosin aapasoilla. Muuttohaukkoja kasvatetaan myös vankeudessa metsästyshaukoiksi.
Lisääntyminen
Muuttohaukka pesii mieluiten jyrkillä kallioseinämillä, jonka läheisyydessä on avaria ja hyviä metsästysmaita. Nykyään se on levinnyt etelämmäs, paikkoihin joissa ei ole kalliopahtoja. Soilla pesivät muuttohaukat pesivät mättäällä, tasaisessa maassa. Vaalean punertavia tai ruskehtavia munia on kahdesta neljään kappaletta. Naaras hautoo 29–30 päivää, ja koiras hankkii sille ja poikasille ruoan. Poikaset oppivat lentämään 5–6 viikon ikäisinä.
Ravinto
Muuttohaukka syö lintuja ja piennisäkkäitä. Tärkeää ravintoa ovat erityisesti kahlaajat ja vesilinnut, jotka muuttohaukka pyydystää suoraan syöksystä. Myös mustarastaat ovat ruokalistalla.
Uskomuksia
Muinaisessa Egyptissä muuttohaukka oli palvonnan kohde. Sitä pidettiin auringonjumala Horuksen lapsen ruumiillistumana. Muumioidun vainajan sisäelimiä sisältävän ruukun päälle asetettiin usein muuttohaukan kuva. Toisinaan vainajien kesy haukka jopa muumioitiin yhdessä omistajansa kanssa.
Muuttohaukka populaarikulttuurissa
Popmuusikko Riki Sorsa on levyttänyt Muuttohaukka-nimisen kappaleen vuonna 1983.[3]
Muuttohaukan japaninkielinen nimi, hayabusa, on antanut nimen sekä japanilaiselle hävittäjälentokoneelle, Nakajima Ki-43 Hayabusalle, että maailman nopeimmalle sarjavalmisteiselle moottoripyörälle, Suzuki Hayabusalle.
Kuvagalleria
-
Nuori -
Nuori -
Vanha muuttohaukka sen elinympäristössään -
Muuttohaukka lennossa -
Muuttohaukka syömässä saalistamaansa lintua -
Aikuinen ja poikanen pesällä
Lähteet
- ↑ Falco peregrinus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ http://www.bbc.co.uk/northernireland/raptors/didyouknow-peregrines.shtml
- ↑ http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=muuttohaukka&culture=fi&id=84a1b767-a475-4ca6-bfd5-e29420c5fe5a
Aiheesta muualla
- Lindberg, P., Odsjö, T. & Wikman, M. 1983: Muuttohaukan sulkien elohopeapitoisuuksista Suomessa. - Ornis Fennica 60:28-30.
- Wikman, Marcus 1983: Suomen muuttohaukkakannan muutoksista 1970-82. – Lintumies 1.1983 s. 31-34. LYL.
- Wikman, Marcus 1990: Allikosta ojaan: Suomen muuttohaukat 1980-luvulla. - Lintumies 2.1990 s. 54-58. LYL.
- Muuttohaukka Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Muuttohaukka (Falco peregrinus)
- ITIS: Falco peregrinus (englanniksi)
Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA