Ero sivun ”Irtyš” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
p täsmennys |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
* Kiinassa: Koktokay (Fuyun) ja Burqin, |
* Kiinassa: Koktokay (Fuyun) ja Burqin, |
||
* Kazakstanin puolella [[Öskemen]], [[Semey]] (Semipalatinsk) ja [[Pavlodar]] sekä |
* Kazakstanin puolella [[Öskemen]], [[Semey]] (Semipalatinsk) ja [[Pavlodar]] sekä |
||
* Venäjällä [[Omsk]], [[Tara]], [[Tobolsk]] ja [[Hanty-Mansijsk]]. |
* Venäjällä [[Omsk]], [[Tara_(kaupunki)|Tara]], [[Tobolsk]] ja [[Hanty-Mansijsk]]. |
||
[[Tiedosto:Irtysh basin.png |thumb|right|250px|Irtyšin valuma-alue {{ru}}]] |
[[Tiedosto:Irtysh basin.png |thumb|right|250px|Irtyšin valuma-alue {{ru}}]] |
Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 19.02
Irtyš | |
---|---|
Irtyšin valuma-alue |
|
Alkulähde | Altai |
Laskupaikka | Ob |
Maat | Kiina, Kazakstan, Venäjä |
Pituus | 4 248[1][2] km |
Virtaama | (joen suulla) 2 830[1] m³/s |
Valuma-alue | 1 643 000[1][2] km² |
Irtyš (ven. Ирты́ш, kazakiksi Ertis, tat. İrteş, kiin. 额尔齐斯河) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.[1]
Irtyšin lähdejoki Kara-Irtyš (Musta Irtyš)[1] saa alkunsa Altailta Kiinan Xinjiangin autonomiselta alueelta. Sieltä joki virtaa Kazakstanin koillisosaan, jossa se kulkee Öskemenin vesivoimalan tekoaltaan kautta.[1] Irtyš jatkaa Venäjän puolelle, jossa se kulkee miljoonakaupunki Omskin kautta ja lopulta laskee Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan pääkaupungin Hanty-Mansijskin luoteispuolella Obiin [3][4] (1162 km Obin suulta yläjuoksulle).[2]
Joki on navigoitavissa alimman 3784 kilometrin osuudelta. Joen vuotuinen keskivirtaama on joen suulla keskimäärin 2830 m3/s.[1]
Irtyšin varrella olevia kaupunkeja ovat [4][3]
- Kiinassa: Koktokay (Fuyun) ja Burqin,
- Kazakstanin puolella Öskemen, Semey (Semipalatinsk) ja Pavlodar sekä
- Venäjällä Omsk, Tara, Tobolsk ja Hanty-Mansijsk.
Irtyšin merkittäviä sivujokia ovat Venäjällä (suulta lähtien): Kunda, Tobol, Išim, Tara ja Om.[3][4]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Irtyš (BES-verkkotietosanakirjan artikkeli joesta) Bolšoi Entsikolpeditšeski slovar. 2000. Viitattu 1.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Reka Irtyš (Venäjän kattavan vesistötietokannan tietoja joesta) textual.ru. Viitattu 1.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c National Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irtyš Wikimedia Commonsissa