Ero sivun ”Vaate” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ku:Cil |
w |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli| käsittelee vaatteita. Vaatetuksesta ilmiönä katso [[pukeutuminen]].}} |
{{Tämä artikkeli| käsittelee vaatteita. Vaatetuksesta ilmiönä katso [[pukeutuminen]].}} |
||
[[Kuva:2008 Taipei In Style Outdoor Fashion Show Clothes Racks.jpg|thumb|250px|Erilaisia vaatteita vaatetangossa.]] |
[[Kuva:2008 Taipei In Style Outdoor Fashion Show Clothes Racks.jpg|thumb|250px|Erilaisia vaatteita vaatetangossa.]] |
||
'''Vaate''' on mikä tahansa ihmisen [[pukeutuminen|pukeutumisessa]] käyttämä esine. Vaatteiden valmistajan perinteinen nimitys on ollut [[ |
'''Vaate''' on mikä tahansa ihmisen [[pukeutuminen|pukeutumisessa]] käyttämä esine. Vaatteiden valmistajan perinteinen nimitys on ollut [[vaatturi|räätäli]]. Erityisesti [[kenkä|kenkien]] valmistamiseen keskittynyt henkilö on [[suutari]]. Vaatteiden ja kenkien valmistamisen muuttuminen pääosin teolliseksi on siirtänyt näiden ammattien toimenkuvan enemmän korjaajiksi. |
||
Vaatteiden tavallisimmat valmistusmateriaalit ovat [[nahka]], [[kasvikuitu|kasvi]] |
Vaatteiden tavallisimmat valmistusmateriaalit ovat [[nahka]], [[kasvikuitu|kasvi-]] ja [[eläinkuitu|eläinkuidut]] sekä erilaiset [[tekokuitu|tekokuidut]]. |
||
Tavallisimmat ylävartaloon puettavat vaatteet ovat [[ |
Tavallisimmat ylävartaloon puettavat vaatteet ovat [[paita|paitoja]], [[liivi|liivejä]] tai [[takki|takkeja]]. Vastaavasti alavartalossa eli jaloissa käytetään [[housut|housuja]] tai [[hame|hameita]]. Jalkaterien peittona pidetään [[sukka|sukkia]] ja [[jalkine]]ita. Koko vartaloa peittäviä asusteita ovat muun muassa [[mekko]] ja [[kaapu]]. Käsissä pidettävien vatekappaleiden yleisnimitys on [[käsine]] ja pääsä pidettävien [[päähine]]. |
||
==Koot== |
==Koot== |
||
[[Kuva:Seersucker_shirt.JPG|thumb|250px|Lyhythihainen miesten kauluspaita.]] |
[[Kuva:Seersucker_shirt.JPG|thumb|250px|Lyhythihainen miesten kauluspaita.]] |
||
Vaatekokoja ilmaisemaan on kehitetty useita eri koodistoja, joista käytetyimpiä ovat erilaiset numerokoodit. Yleisessä käytössä ovat myös kirjainlyhenteet XS–S–M–L–XL, jotka vastaavat englannin kielen sanoja ''extra small'', ''small'', ''medium'', ''large'' ja ''extra large'' (suom. erittäin pieni, pieni, normaali, suuri, erittäin suuri). Monissa mallistoissa XL:ää suuremmat koot ilmoitetaan useiden X-kirjainten avulla, esimerkiksi XXXL (tai 3XL), ja XS:ää pienemmät koot vastaavasti esimerkiksi XXS (tai 2XS). Kokokoodin vastaavuus vaatteen todelliseen kokoon vaihtelee paitsi valmistajittain myös maittain, ja siksi kokovertailu eri maista tuotujen vaatteiden välillä voi olla vaikeaa. |
Vaatekokoja ilmaisemaan on kehitetty useita eri koodistoja, joista käytetyimpiä ovat erilaiset numerokoodit. Yleisessä käytössä ovat myös kirjainlyhenteet XS–S–M–L–XL, jotka vastaavat englannin kielen sanoja ''extra small'', ''small'', ''medium'', ''large'' ja ''extra large'' ([[suomen kieli|suom.]] erittäin pieni, pieni, normaali, suuri, erittäin suuri). Monissa mallistoissa XL:ää suuremmat koot ilmoitetaan useiden X-kirjainten avulla, esimerkiksi XXXL (tai 3XL), ja XS:ää pienemmät koot vastaavasti esimerkiksi XXS (tai 2XS). Kokokoodin vastaavuus vaatteen todelliseen kokoon vaihtelee paitsi valmistajittain myös maittain, ja siksi kokovertailu eri maista tuotujen vaatteiden välillä voi olla vaikeaa. |
||
===Kokomerkinnät Suomessa=== |
===Kokomerkinnät Suomessa=== |
Versio 25. toukokuuta 2012 kello 12.47
Vaate on mikä tahansa ihmisen pukeutumisessa käyttämä esine. Vaatteiden valmistajan perinteinen nimitys on ollut räätäli. Erityisesti kenkien valmistamiseen keskittynyt henkilö on suutari. Vaatteiden ja kenkien valmistamisen muuttuminen pääosin teolliseksi on siirtänyt näiden ammattien toimenkuvan enemmän korjaajiksi.
Vaatteiden tavallisimmat valmistusmateriaalit ovat nahka, kasvi- ja eläinkuidut sekä erilaiset tekokuidut.
Tavallisimmat ylävartaloon puettavat vaatteet ovat paitoja, liivejä tai takkeja. Vastaavasti alavartalossa eli jaloissa käytetään housuja tai hameita. Jalkaterien peittona pidetään sukkia ja jalkineita. Koko vartaloa peittäviä asusteita ovat muun muassa mekko ja kaapu. Käsissä pidettävien vatekappaleiden yleisnimitys on käsine ja pääsä pidettävien päähine.
Koot
Vaatekokoja ilmaisemaan on kehitetty useita eri koodistoja, joista käytetyimpiä ovat erilaiset numerokoodit. Yleisessä käytössä ovat myös kirjainlyhenteet XS–S–M–L–XL, jotka vastaavat englannin kielen sanoja extra small, small, medium, large ja extra large (suom. erittäin pieni, pieni, normaali, suuri, erittäin suuri). Monissa mallistoissa XL:ää suuremmat koot ilmoitetaan useiden X-kirjainten avulla, esimerkiksi XXXL (tai 3XL), ja XS:ää pienemmät koot vastaavasti esimerkiksi XXS (tai 2XS). Kokokoodin vastaavuus vaatteen todelliseen kokoon vaihtelee paitsi valmistajittain myös maittain, ja siksi kokovertailu eri maista tuotujen vaatteiden välillä voi olla vaikeaa.
Kokomerkinnät Suomessa
Suomessa yleisimmin käytössä olevat naisten kokonumerot ovat väliltä 32–44. Isokokoisimmille naisille suunnatuissa mallistoissa kokonumerot voivat jatkua kokoon 56 asti tai pidemmälle.
Erityisiä kokomerkintöjä
Rintaliivien koot ilmoitetaan numeron (rinnanympärys) ja kirjaimen (kuppikoko) yhdistelmänä.
Vaatteita: housut, paita, svetari
Kauluspaidoissa koko ilmoitetaan kaulan ympärysmitan ja hihan pituuden avulla.
Miesten puvuissa numerokoodiin liitetään ruumiinrakennetta osoittava kirjain. Lasten vaatteissa koot ilmoitetaan useimmiten pituuden mukaan. Jotkin mallistot ilmoittavat lasten vaatteiden koon iän mukaan.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Antti Karjalainen: Varo, lenkkareissa voi muhia myrkkypommi. Taloussanomat 1.5.2011.