Ero sivun ”Maakeski” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 60: | Rivi 60: | ||
{{Tynkä/Suomi}} |
{{Tynkä/Suomi}} |
||
[[Luokka:Padasjoen kylät]] |
[[Luokka:Padasjoen kylät]] |
||
[[Luokka:maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema]] |
|||
[[Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa]] |
|||
Versio 12. toukokuuta 2012 kello 22.04
Maakeski on Padasjoen kaakkoiskulmassa oleva kylä [1]. Maakeskessä asuvat ovat maakeskeläisiä. Toivo Jallin kirja Kylä maan keskellä (Padasjoki 2001) kertoo totta ja tarua Maakeskestä ja maakeskeläisistä.
Maakeskessä oli kansakoulu, sittemmin peruskoulun ala-aste, noin sadan vuoden ajan. Nyttemmin pitäjän koulut ovat kirkonkylässä. Viime vuosisadalla Maakeskessä oli sekä SOK:laisen Padasjoen Osuuskaupan että OTK:laisen Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen myymälä samoin kuin yksityiset Heinosen ja Pakkasen sekatavarakaupat ja Kahvila Tähkä. Heinosen kauppa, sittemmin Monosen kauppa, lopetti niistä viimeisenä toimintansa vuonna 2011.
Maakesken nuorisoseuran toimeliampina vuosina kylä tunnettiin vuotuisista Linnamäen hiihtokilpailuista.
Historia
Padasjoen keskiaikaisiin, suurehkoihin kyliin lukeutuvasta Maakesken kylästä ensimmäinen maininta on vuodelta 1443. Kylän itäpuolella oleva Linnanmäki on saattanut kuulua linnavuorijärjestelmään. Maakesken vanhimmat rajatiedot ovat vuodelta 1478, jolloin rajatuomarina toimi Eerik Akselinpoika Tott.
Maakeskessä on ollut kaksi virkataloa sekä joukko talonpoikaistaloja. Virkatalot olivat Maakesken puustelli eli Anttilan sotilasvirkatalo ja Padasjoen seurakunnan kappalaisen virkatalo eli Kekkala. Talonpoikaistalot olivat Varis, Kipaila, Paavo eli Rauskala, Rekola, Teppinen, Lohtari, Rasvala, Salvila, Uotila, Helleri eli Nikula ja Häkkä, joista useimmat on sittemmin halottu.
Mitä Maakeski tarkoittaa
Mistä Maakesken nimi tulee? Helpointa on ajatella, että Maakeski on yhdyssana: maa ja keski.
Vähän mutkikkaammille poluille joudutaan, jos oletetaan kylän nimen olevan samaa kantaa kuin kylän läpi virtaavan yhden puron eli Maaksojan ja samannimisen mäen nimi. Tällöin nimen takaa voisi ehkä etsiä etunimeä Maaksi eli Maxima. Ainakin ikivanhojen la-päätteisten kylännimien – Hinttola, Inkilä (nykyinen Jokioinen), Kaukila, Osoila ja Virmaila – takana on etunimi. Juuri päätteen perusteella Nyystölänkin on arveltu saaneen nimensä Nysse- eli Dionysios-sedän mukaan, joten Nyystölän nimi voisi olla nykysuomeksi Nisula. Mutta unohdetaan Maxima nyt ainakin tällä kertaa, koska Maakesken nykyisen nimen tai sen tiedossa olevien esimuotojen lopussa nimenomaan ei ole la-päätettä.
Jos Maakeski on yhdyssana, mitä se silloin tarkoittaa? Åke Granlundin nimenselityksen mukaan Maakeski on Päijänteen kahden suuren lahden väliin jäävän niemen tyvessä. Sillä tavalla se on keskellä olevaa maata. Tässä yhteydessä maa tarkoittanee pelto- ja metsäaluetta, eikä esimerkiksi isoa saarta, kuten joissakin toisissa nimissä.
Toivo Jalli on selittänyt Maakesken tarkoittavan muinaisen, Asikkalan itäosissa olevan Kalkkistenkosken ja Padasjoen länsirajalla virtaavan Suomenojan välisen elinläänin keskikohtaa. Sen ääripisteissä on yhä Maanpää-nimisiä paikkoja. Toisen tulkinnan mukaan Maakeski on alue, joka on kahden rautakautisen taajaman eli Äinään ja Padasjoen nykyisen kirkonkylän keskellä, mutta Eeva-Liisa Stenhammar on pitänyt mahdollisena, että nimi olisi peräisin vieläkin vanhemmilta ajoilta.
Asikkalan puolella olevat Äiniöt eli Äinäät ovat Jallin mukaan kirjureiden väännös saamen kielen eana-sanasta, mikä suomeksi tarkoittaa niin ikään maata. Nykyisen Asikkalan pohjoiset ja Padasjoen eteläiset kylät olisivat hänen mukaansa olleet esihistoriallisen muinaispitäjän keskusta. Oikeastaan Maakeski yhdessä Iso- ja Vähä-Äiniön kanssa on siis Keskimaa. Hyvänä vertailukohtana on Asikkalan Vähimaa.
Historiallinen Maakeski juontuu 1400-luvulta. Makæski mainitaan asiakirjoissa 1466 ja Maakeski by sekä Maankeski by eli Maakesken kylä 1484, kun taas vuodelta 1478 ovat vanhimmat tiedot Maakesken rajoista. Niitä helpommin pääsee tutkimaan kruunun tiliasiakirjojen aineistosta koottua Suomen asutuksen yleisluetteloa. Sitä voi lukea internetistä[2] . Sen vanhimmat tiedot alkavat vuodesta 1539.
Aluksi Maakesken kylän nimi on kirjoitettu Suomen asutuksen yleisluetteloon monella tavalla: Makeskus, Maakeske, Makesku, Makesko ja jopa Makeschu. Vuonna 1561 alun vokaali on pitkä ja sanan loppuun ilmestyy i: Maakeskij. Vuonna 1593 on asiakirjoissa Makeskis ja 1597 Makeski. Vuonna 1607 ilmeisesti hyvin ruotsinkielinen kirjuri on ajatellut kylän nimen olevan Makoskog. Noin 1630-luvulta lähtien Maakesken kylän ruotsinkieliseksi nimeksi näyttää vakiintuvan Makeskis, joka voitiin kirjoittaa myös Makäskis: suomeksi sanottuna Maakeski. Myös Padasjoen seurakunnan kirjoissa Maakeski on aluksi joko Makeskis tai Makäskis ja 1800-luvulta lähtien Maakeskis.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Maakesken kylän nimi on harvinainen, vaikkei ihan ainutlaatuinen. Sysmässä Maakeski on ollut torpan nimenä. Hämeenkoskella on Maakeskenkulmaksi kutsuttu kylänseutu. Maakeskinen on järvi Petäjävedellä. Jallin mukaan nimet voisivat kuitenkin olla padasjokelaista vientitavaraa. Maakesken kanssa samanlaisia keski-päätteisiä paikannimiä ovat taas esimerkiksi Hauhon Metsäkeski, Vammalan Kivikeski ja Oriveden Kuuskeski. Suomalaisessa paikannimikirjassa sarjaan liitetään myös Koskikeskinen Jämsänkoskelta.
Luontevalta tuntuu taivuttaa keski-sanaa ulkopaikallissijoissa: ollaan keskellä ja mennään keskelle. Mutta Maakesken lopussa keski taipuu sisäpaikallissijoissa: Maakeskessä jne. Ei tarvitse olla paikkakuntalainen, jotta taitaisi nämä taivutukset, vaikka on siitä etua. Esimerkiksi Maakeskinen ei kuulosta kovin maakeskeläiseltä.
(Muokattu Leo Suomaan lehtikirjoituksesta)
Kulttuuriympäristö
Vanhan maantien ja kylän halki kulkevan Kylänjoen varteen keskittynyttä historiallista taajamaa ympäröi laajahko, metsiin rajautuva avoin peltomaisema [3], [4]. Sen laidalla sijaitseva seuratalo Rientola [5] on Maakesken nuorisoseuran perustamisajalta 1920-luvun alusta. Kyläkeskuksen ulkopuolella, Lahti-Jämsä maantien varrella sijaitsee Maakesken 1905 perustetun työväenyhdistyksen talo.
Alho on kirjoittanut [6]: "Oma maailman napani löytyy Päijänteen alueelta. Padasjoella, jossa sukuni on asunut niin kauan kuin kirkonkirjat tietävät kertoa, on kylä nimeltä Maakeski. Nimi on tiettävästi tarkoittanut joko keskimmäistä maata tai maan keskipistettä. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudelta alkaen. Pitkästä historiasta ja pyhyyden läsnäolosta kertovat seudun kalliomaalaukset, linnavuoret ja entinen pakanallinen uhrilehto. Siellä Järvi-Suomen metsissä on eräs mäki, jolta näkee kauas. Mäellä on ikivanha taivaisiin kurkottava kelohonka. Sen lasken maailmani keskipisteeksi. Siellä maisema, mieli ja jumalat kohtaavat ja maailma jatkuu taivaanrantaan."
Maakeski tänään
Maakesken kylän kotisivu [7]
Maakesken Metsästäjät ry [8]
Pirttimäen ratsutila [9]
Punainen tupa [10]
Piilostenniemi [11]
Kosla Oy [12]
Tunnettuja maakeskeläisiä
Kirjailija Timo Hännikäinen [13] on syntyisin Maakeskestä. Kirjailija Toivo Jalli [14], jonka teoksen Muista musta valkea Helsingin Sanomat on nimennyt kunnalliskirjastoon [15] yhdeksi Padasjoen teokseksi, on niin ikään syntyjään maakeskeläinen.