Ero sivun ”Serafiimiritarikunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Serafiimiritarikunta''' ({{k-sv|Serafimerorden}}) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta. |
'''Serafiimiritarikunta''' ({{k-sv|Serafimerorden}}) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta. |
||
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]]:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen [[Maltan risti]], jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa |
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]]:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen [[Maltan risti]], jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa serafinpäistä ja patriarkanristeistä muodostuvassa ritarikuntaketjussa. |
||
Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina [[vaakuna]] (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman [[Riddarholmskyrkan]]iin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. <ref name="kungahuset"> [http://www.kungahuset.se/monarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunnan sivut]</ref> |
Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina [[vaakuna]] (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman [[Riddarholmskyrkan]]iin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. <ref name="kungahuset"> [http://www.kungahuset.se/monarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunnan sivut]</ref> |
||
Versio 19. huhtikuuta 2012 kello 21.00
Serafiimiritarikunta (ruots. Serafimerorden) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta.
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas Fredrik I:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen Maltan risti, jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa serafinpäistä ja patriarkanristeistä muodostuvassa ritarikuntaketjussa.
Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina vaakuna (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkaniin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. [1]
Ritarikunnan jäsenyyskriteerejä kiristettiin tuntuvasti vuonna 1975: ritarikunnan jäsenyyden voi saada Ruotsin kuningashuoneen jäsenen lisäksi vain ulkomainen valtionpäämies tai tähän rinnastettava henkilö. Ritarikunnan tuorein ruotsalainen jäsen on Länsi-Göötanmaan herttua, prinssi Daniel, joka sai jäsenyyden avioituessaan kruununprinsessa Victorian kanssa 19.6.2010.[1]
Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim (1919), Lauri Kristian Relander (1925), Pehr Evind Svinhufvud ( 1932), Kyösti Kallio (1938), Juho Paasikivi (1952), Urho Kekkonen (1956), Mauno Koivisto (1982), Martti Ahtisaari (1994), Tarja Halonen (2000) ja Sauli Niinistö (2012).
Ritarikunnan suurmestari on Ruotsin hallitseva kuningas tai kuningatar.