Ero sivun ”Montesquieu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 212.149.98.9 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon. |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: war:Montesquieu |
||
Rivi 106: | Rivi 106: | ||
[[fiu-vro:Montesquieu Charles]] |
[[fiu-vro:Montesquieu Charles]] |
||
[[zh-classical:孟德斯鳩]] |
[[zh-classical:孟德斯鳩]] |
||
[[war:Montesquieu]] |
|||
[[yi:מאנטעסקיע]] |
[[yi:מאנטעסקיע]] |
||
[[yo:Charles de Secondat, baron de Montesquieu]] |
[[yo:Charles de Secondat, baron de Montesquieu]] |
Versio 13. maaliskuuta 2012 kello 08.28
Charles-Louis de Secondat, paroni de la Brède et de Montesquieu (ennen 18. tammikuuta 1689 Château La Brède – 10. helmikuuta 1755 Pariisi) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.
Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l'Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. De l'Esprit des Lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle.
Lakien henki
Pääteoksensa Lakien henki Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirjasta tuli äärimmäisen vaikutusvaltainen Ranskassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Kirkko kielsi Montesquieun kirjat mutta muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti.
Montesquen mukaan "hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("checks and balances") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti USA:n perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin.
Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.
Poliittiset näkemykset
Liberalismi
Vaikka Montesquieu ei ollut puhdasverinen liberaali, hänen vallan kolmijako-opistaan tuli osa liberalismin ydintä ja hän sanoi, että kaupankäynnillä oli "taipumus parantaa ihmiset uskonnollisesta, etnisestä ja valtiollisesta kiihkoilusta. Se opetti heidät vihaamaan sotia ja nauttimaan kansallisuuksien ja yksilöiden eroavuuksista." [1]
Lakien hengessä Montesquieu puoltaa perustuslaillisuutta, vallanjakoa, orjuuden lakkauttamista, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta.
Konservatiivisia kantoja
Toisaalta Montesquieulla oli monia myöhempien valistusajattelijoiden näkemyksiä konservatiivisempia kantoja, esimerkiksi hän hyväksyi perinnöllisen vallan ja ensiksi syntyneen etuoikeudet. Hänestä nainen saattoi johtaa hallitusta muttei perhettä.
Kirjallisuutta
- Montesquieu: Persialaisia kirjeitä. (Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919). Hämeenlinna: Karisto, 1988. ISBN 951-23-2593-4.
Aiheesta muualla
- Biografia (englanniksi)
- Montesquieun teoksia kokotekstinä (englanniksi)
Lähteet
- ↑ Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi : etiikka, talous, politiikka, s. 30. Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3.
Edeltäjä: Louis de Sacy |
Ranskan akatemian jäsen Tuoli 2 1728–1755 |
Seuraaja: Jean-Baptiste Vivien de Châteaubrun |