Ero sivun ”Silmarillion” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.4) (Botti muokkasi: uk:Сильмариліон |
p r2.7.1) (Botti muokkasi: la:The Silmarillion |
||
| Rivi 74: | Rivi 74: | ||
[[he:הסילמריליון]] |
[[he:הסילמריליון]] |
||
[[ka:სილმარილიონი]] |
[[ka:სილმარილიონი]] |
||
[[la:Silmarillion]] |
[[la:The Silmarillion]] |
||
[[lt:Silmariljonas]] |
[[lt:Silmariljonas]] |
||
[[hu:A szilmarilok]] |
[[hu:A szilmarilok]] |
||
Versio 4. maaliskuuta 2012 kello 20.48
| Silmarillion | |
|---|---|
| The Silmarillion | |
 Suomennoksen kansi |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija |
J. R. R. Tolkien toim. Christopher Tolkien |
| Genre | Fantasiakirjallisuus |
| Kustantaja | Allen & Unwin |
| Julkaistu | 1977 |
| ISBN | 0048231398 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Kersti Juva, Panu Pekkanen |
| Kustantaja | WSOY |
| ISBN | 951-0-22353-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Silmarillion on J. R. R. Tolkienin kirjoittama ja hänen poikansa Christopher Tolkienin kokoama fantasiaromaani.
J. R. R. Tolkien, joka tunnetaan teoksistaan Taru sormusten herrasta ja Hobitti eli sinne ja takaisin, kirjoitti näiden kirjojen kanssa samaan maailmaan sijoittuvaa Silmarillionia lähes koko aikuisikänsä. Hän itse piti Silmarillionia pääteoksenaan,[1] mutta ei koskaan saanut sitä valmiiksi, vaan kirjoitti sen eri osista yhä uusia versioita. Silmarillion ilmestyikin vasta postuumisti vuonna 1977, neljä vuotta Tolkienin kuoleman jälkeen, kun kirjailijan poika Christopher Tolkien kokosi käsikirjoituksen isänsä irtonaisista teksteistä.
Kaunokirjallisena teoksena Silmarillion on varsin erikoislaatuinen. Se muistuttaa osin Vanhan Testamentin tekstiä. Lukukokemuksena sitä on kuvailtu raskaaksi, mutta myös erityisen kauniiksi.[2] Silmarillion koostuu Tolkienin luoman mielikuvitusmaailman asukkaiden alkuperäisistä myyteistä.
Teoksen osat
Teos on jaettu viiteen osaan. Jokainen osista on kerronnaltaan erilainen ja sijoittuu eri aikakauteen.
Kirja keskittyy haltioiden ja ihmisten sukujen alkuaikoihin. Ensimmäinen osa, Ainulindalë kertoo sen, miten Arda, maailma, luotiin. Toisessa osassa, Valaquentassa kerrotaan valarin ja maiarin nimet ja kuvaillaan heitä. Kolmas osa, Quenta Silmarillion, kertoo sen, miten valar loivat kaiken olevan maan päälle, sekä myös haltioiden ja ihmisten historian. Neljäs osa, Akallabêth, kertoo saaresta, Númenorista, jonka ihmiset saivat palkkioksi sotimisesta Morgothia vastaan. Viidennessä osassa kerrotaan lähinnä Taru sormusten herrasta -trilogian tapahtumat lyhennetysti, sekä tarua edeltäneen ajan tapahtumia siitä, kun mahtisormukset taottiin.
Vastaanotto
Kirja sai ilmestyessään kriitikoilta pääosin negatiivisen vastaanoton. Monet kirjallisuuskriitikot pitivät teosta liian vakavana verrattuna Taru sormusten herrasta ja Hobitti eli sinne ja takaisin -romaaneihin, joissa esiintyi enemmän iloisia hetkiä.[3][4] Time-lehden mukaan kirjan ongelmana oli, ettei siinä ollut yhtäkään hahmoa, johon voisi samaistua.[3].
New York Timesin arvostelu piti kuitenkin positiivisena asiana sitä, miten laajan teoksen Tolkien oli onnistunut luomaan, ja kuvaili sitä sankarilliseksi yritykseksi.[4] Myös Time kehui tarinan laajaa ja yksityiskohtaista maailmaa.[3]
Lähteet
- ↑ J.R.R Tolkienin Keski-Maa kirjat Hs.fi. 24.5.2007. Viitattu 13.10.2009.
- ↑ Ahlström, Mikael: ”J. R. R. Tolkien”, teoksessa Sisättö, Vesa (toim.): Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, s. 189. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.
- ↑ a b c Books: Middle-Earth Genesis Time.com. 24.10.1977. Viitattu 19.10.2009.
- ↑ a b The World Of Tolkien Nytimes.com. 23.10.1977. Viitattu 19.10.2009.