Ero sivun ”Hiirihaukat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:
| commonscat = Buteo
| commonscat = Buteo
}}
}}
'''Hiirihaukat''' (''Buteo'') on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu [[BirdLife Suomi|BirdLife Suomen]] mukaan 26 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=31.8. 2011}}</ref> Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.<ref name ="birds"/> Hiirihaukat ovat suurehkoja,<ref name="kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=(toim.) Aula, Kimmo ; Kangasniemi, Kaija ; Bergström, Irina | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 2 : Hai-Jo | Sivu=183 | Vuosi=1978 | Julkaisija=Weilin + Göös | Tunniste=ISBN 951-35-1705}}</ref> pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,<ref name="raptor">{{Verkkoviite | Nimeke=The Raptor Trust » Buteos | Osoite=http://theraptortrust.org/the-birds/hawk-facts/buteos/ | Ajankohta=2006 | Julkaisija=The Raptor Trust | Luettu=31.8. 2011}}</ref> vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.<ref name="zoo">{{Kirjaviite | Tekijä=(suom.) Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 3 | Sivu=237 | Vuosi=1978 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-08248-1}}</ref> Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.<ref name="kodin"/> Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista [[Soreahiirihaukka|soreahiirihaukoista]] yli kaksi kiloa painaviin [[mongolianhiirihaukka]]naaraisiin.<ref name="birds"/>
'''Hiirihaukat''' (''Buteo'') on [[Haukat|haukkojen]] heimoon kuuluva [[Päiväpetolinnut|päiväpetolintusuku]], johon kuuluu [[BirdLife Suomi|Birdlife Suomen]] mukaan 26 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=31.8.2011}}</ref> Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.<ref name ="birds"/> Hiirihaukat ovat suurehkoja,<ref name="kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.) | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo | Sivu=183 | Vuosi=1978 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Tunniste=ISBN 951-35-1705}}</ref> pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,<ref name="raptor">{{Verkkoviite | Nimeke=The Raptor Trust » Buteos | Osoite=http://theraptortrust.org/the-birds/hawk-facts/buteos/ | Ajankohta=2006 | Julkaisija=The Raptor Trust | Luettu=31.8. 2011 |Kieli={{en}} }}</ref> vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.<ref name="zoo">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut | Sivu=237 | Selite=(Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08248-1}}</ref> Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.<ref name="kodin"/> Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista [[Soreahiirihaukka|soreahiirihaukoista]] yli kaksi kiloa painaviin [[mongolianhiirihaukka]]naaraisiin.<ref name="birds"/>


Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta [[Australia]]sta ne puuttuvat.<ref name ="birds">{{Kirjaviite | Tekijä =Russell Greenberg,Peter P. Marra | Nimeke =Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration | Vuosi =2005 | Sivu =155 | Julkaisija =John Hopkins University Press | Tunniste =ISBN 0-8018-8107-2 | www =http://books.google.fi/books?id=FPrCwEeHGkIC&pg=PA474&dq=Serpophaga+nigricans&hl=fi&ei=GvOxTcDkGomZOuuX5PQI&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CC4Q6AEwATgK#v=onepage&q=Serpophaga%20nigricans&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =31.8. 2011| Kieli ={{en}}}}</ref> Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös [[Suomi|Suomen]] pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain [[Balkanin niemimaa]]lla.<ref name="kodin"/>
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta [[Australia]]sta ne puuttuvat.<ref name ="birds">{{Kirjaviite | Tekijä = Greenberg, Russell & Marra, Peter P. | Nimeke =Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration | Vuosi =2005 | Sivu =155 |Julkaisupaikka=Baltimore, Maryland | Julkaisija =Johns Hopkins University Press | Tunniste =ISBN 0-8018-8107-2 | www =http://books.google.fi/books?id=FPrCwEeHGkIC&pg=PA474&dq=Serpophaga+nigricans&hl=fi&ei=GvOxTcDkGomZOuuX5PQI&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CC4Q6AEwATgK#v=onepage&q=Serpophaga%20nigricans&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =31.8. 2011| Kieli ={{en}}}}</ref> Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös [[Suomi|Suomen]] pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain [[Balkanin niemimaa]]lla.<ref name="kodin"/>


Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.<ref name ="birds"/> Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.<ref name="kodin"/> Niitä tavataan myös metsissä.<ref name ="birds"/>
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.<ref name ="birds"/> Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.<ref name="kodin"/> Niitä tavataan myös metsissä.<ref name ="birds"/>
Rivi 54: Rivi 54:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


[[Luokka:Haukat]]
[[Luokka:Haukat]]

Versio 5. helmikuuta 2012 kello 00.26
Tätä artikkelia on ehdotettu tarkistetuksi artikkeliksi.
Tarkistettu artikkeli -merkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkelissa on kunnollinen johdanto ja se on muodollisesti kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
Hiirihaukat
Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Hiirihaukat Buteo
Lacépède, 1799
Katso myös

  Hiirihaukat Wikispeciesissä
  Hiirihaukat Commonsissa

Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.[1] Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.[2] Hiirihaukat ovat suurehkoja,[3] pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,[4] vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.[5] Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[3] Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista soreahiirihaukoista yli kaksi kiloa painaviin mongolianhiirihaukkanaaraisiin.[2]

Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta Australiasta ne puuttuvat.[2] Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös Suomen pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain Balkanin niemimaalla.[3]

Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.[2] Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.[3] Niitä tavataan myös metsissä.[2]

Hiirihaukat ovat liitolentäjiä,[5] jotka kaartelevat vaivattomasti heikossakin tuulessa tai nousevissa ilmanpyörteissä.[3] Ne ovat helposti havaittavia ja kuuluvat parhaiten tunnettuihin haukkalajeihin, sillä niillä on tapana liidellä laiskasti ympyrää ilmassa ja oleilla näkyvällä tähystyspaikalla. Hiirihaukat saalistavat yleensä tähystyspaikaltaan ja pudottautuvat sieltä nappaamaan saaliin.[4]

Lajit

Lähteet

  1. ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 31.8.2011.
  2. ↑ a b c d e Greenberg, Russell & Marra, Peter P.: Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration, s. 155. Baltimore, Maryland: Johns Hopkins University Press, 2005. ISBN 0-8018-8107-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.8. 2011). (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.): Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo, s. 183. Helsinki: Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1705.
  4. ↑ a b The Raptor Trust » Buteos 2006. The Raptor Trust. Viitattu 31.8. 2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut, s. 237. (Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiirihaukat&oldid=11233731”