Ero sivun ”Santeri Ivalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
*[http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=santeri+ivalo&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1164108606& Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta] |
*[http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=santeri+ivalo&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1164108606& Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta] |
||
*[http://kotisivu.lumonetti.fi/ulrikaj/bookshelf/apk.htm Annikki, piispa ja kesti], 1. painos, 1927 |
*[http://kotisivu.lumonetti.fi/ulrikaj/bookshelf/apk.htm Annikki, piispa ja kesti], 1. painos, 1927 |
||
*[http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/03/santeri-ivalo-morsky-vainaja.html Mörsky vainaja] |
*Ivalon novelleja Jatkokertomuksia-blogissa: [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/03/santeri-ivalo-morsky-vainaja.html Mörsky vainaja] (Päivälehti 1891), [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/06/santeri-ivalo-teini.html Teini] (Joulupukki 1901), [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/10/santeri-ivalo-tunti-lukusalissa.html Tunti lukusalissa] (Excelcior-kalenteri 1889) ja [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/10/santeri-ivalo-viela-siihen-mita.html Vielä siihen mitä rakkautta ...!] (Pohjola 1899). |
||
{{DEFAULTSORT:Ivalo, Santeri}} |
{{DEFAULTSORT:Ivalo, Santeri}} |
||
Versio 24. tammikuuta 2012 kello 19.41
Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866, Sodankylä — 25. tammikuuta 1937, Helsinki) oli kirjailija ja lehtimies. Ivalo toimi Päivälehden toimittajana vuosina 1890–1900 ja päätoimittajana vuosina 1900–1904. Päivälehden toiminta lakkautettiin 1904 ja tilalle tuli Helsingin Sanomat, jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka.
Ivalo oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1904-1906. Ivalo kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja, Kansallisteatterin johtokunnan, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen sekä Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja. Santeri Ivalo oli Kyösti Wilkunan tavoin aikansa tunnettu historiallisten romaanien kirjoittaja. Juho Vesainen, Aikansa lapsipuoli, Viipurin pamaus ja Kreivin aikaan edustavat hänen keskeistä tuotantoaan. Ivalo sai professorin arvon vuonna 1936.
Santeri Ivalo oli naimisissa Ellinor Wikströmin (1875–1957) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs Asko Ivalo.
Teokset
- Hellaassa (1890)
- Tutkimuksia Pohjois-Suomen historiasta 1595–1635 (1891)
- Iltapuheeksi I (1891)
- Reservikasarmista (1892)
- Tuokiokuvia matkan varrelta (1892)
- Juho Vesainen (1894)
- Kaarle IX:n Jäämeren politiikka I-II (1894–95)
- Iltapuheeksi II (1895)
- Aikansa lapsipuoli (1895)
- Fridtjof Nansen, elämäkerta ja retket (1896)
- Anna Fleming (1898)
- Margareta (1898)
- Kustaa Maunu Armfelt (1900)
- Lahjoitusmailla (1900)
- Tuomas Piispa (1901)
- Kustaa Eerikinpoika (1903)
- Saaristosta (1903)
- Onnen aalloilla (1904)
- Suomen sota 1808–09 (1907)
- Orivarsat (1908)
- Erämaan taistelu (1909)
- Viipurin pamaus (1911)
- Pietari Särkilahti (1913)
- Vienan vallan taittuessa (1914)
- Wanhan partiomiehen unelma (1917)
- Kuningas Suomessa (1919)
- Erämaan nuijamiehet (1922)
- Kirveskansan tulo (1923)
- Juho Vesainen (näytelmä, 1923)
- Menneen ajan kuvia (1924)
- Kreivin aikaan (1926)
- Annikki, piispa ja kesti (1927)
- Hellettä (1930)
- Alkutaival (1932)
- Suomalaisia sankareita : historiallisia kertomuksia Santeri Ivalo & Kyösti Wilkuna, Kirja Oy (uusintapainos WSOY)
Aiheesta muualla
- Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta
- Annikki, piispa ja kesti, 1. painos, 1927
- Ivalon novelleja Jatkokertomuksia-blogissa: Mörsky vainaja (Päivälehti 1891), Teini (Joulupukki 1901), Tunti lukusalissa (Excelcior-kalenteri 1889) ja Vielä siihen mitä rakkautta ...! (Pohjola 1899).