Ero sivun ”Igor Smirnov” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p –w, w-fix, f
2011 vaalit, jotka Smirnov hävisi
Rivi 22: Rivi 22:
}}
}}


'''Igor Nikolajevitš Smirnov''' ({{k-ru|И́горь Никола́евич Смирно́в}}, s. [[23. lokakuuta]] [[1941]]) on kansainvälisesti tunnustamattoman [[Transnistria]]n presidentti.
'''Igor Nikolajevitš Smirnov''' ({{k-ru|И́горь Никола́евич Смирно́в}}, s. [[23. lokakuuta]] [[1941]]) on kansainvälisesti tunnustamattoman [[Transnistria]]n presidentti. Smirnov hävisi joulukuussa 2011 järjestetyt vaalit joutuen luovuttamaan presidentin tehtävät [[Jevgeni Ševtšuk]]ille 30.12.2011.


Smirnov on entinen [[kommunismi|kommunisti]], joka oli mukana monissa paikallisneuvostoissa Transnistrian ollessa osa [[Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta|Moldavian sosialistista neuvostotasavaltaa]]. Hän johti 1989 työläisten neuvostoa (OSTK), joka vastusti romanialaisnationalisteja ja etenkin yrityksiä asettaa [[moldovan kieli]] (romania) Moldavian ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Smirnov on entinen [[kommunismi|kommunisti]], joka oli mukana monissa paikallisneuvostoissa Transnistrian ollessa osa [[Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta|Moldavian sosialistista neuvostotasavaltaa]]. Hän johti 1989 työläisten neuvostoa (OSTK), joka vastusti romanialaisnationalisteja ja etenkin yrityksiä asettaa [[moldovan kieli]] (romania) Moldavian ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Rivi 28: Rivi 28:
Myöhemmin Smirnov valittiin alueen korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi paikallista kommunistipuolueen vastaan ja tässä asemassa hän julisti Transnistrian moldovalaisen tasavallan itsenäiseksi valtioksi 2. syyskuuta 1990. Alun perin alue oli Moldovalainen Transnistrian sosialistinen neuvostotasavalta. Myöhemmin hän julisti itsensä tasavallan presidentiksi noin kuukausi ennen [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajoamista]]. Transnistrian ja keskushallituksen välillä käytiin lyhyt aseellinen konflikti.
Myöhemmin Smirnov valittiin alueen korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi paikallista kommunistipuolueen vastaan ja tässä asemassa hän julisti Transnistrian moldovalaisen tasavallan itsenäiseksi valtioksi 2. syyskuuta 1990. Alun perin alue oli Moldovalainen Transnistrian sosialistinen neuvostotasavalta. Myöhemmin hän julisti itsensä tasavallan presidentiksi noin kuukausi ennen [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajoamista]]. Transnistrian ja keskushallituksen välillä käytiin lyhyt aseellinen konflikti.


Transnistriassa on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen järjestetty kolmet presidentinvaalit (1991, 1996 ja 2001), eikä yksiäkään vaalien tuloksia ole mikään muu maa Transnistrian itsensä lisäksi tunnustanut. Jokaiset vaalit Smirnov on voittanut suurella äänten enemmistöllä, vaikkakin vaaleja on pidetty monin paikoin epädemokraattisina. Vuoden 2001 vaaleissa Smirnovin kerrotaan saaneen noin 81,9 prosenttia äänistä, kun kaksi oppositioehdokasta saivat kumpikin alle 5 prosenttia.
Transnistriassa on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen järjestetty viidet presidentinvaalit (1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011), eikä yksiäkään vaalien tuloksia ole mikään muu maa Transnistrian itsensä lisäksi tunnustanut. Neljät ensimmäiset vaalit Smirnov voitti suurella äänten enemmistöllä, mutta vaaleja on pidetty monin paikoin epädemokraattisina. Vuoden 2001 vaaleissa Smirnovin kerrotaan saaneen noin 81,9 prosenttia äänistä, kun kaksi oppositioehdokasta saivat kumpikin alle 5 prosenttia. 11. joulukuuta 2011 järjestetyissä vaaleissa Smirnov kuitenkin tuli yllättäen kolmanneksi eikä siten päässyt edes toiselle kierrokselle, jolla olivat vastakkain kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta, Jevgeni Ševtšuk ja Anatoli Kaminski. Uudeksi presidentiksi valittiin 25. joulukuuta pidetyn toisen kierroksen ylivoimaisesti voittanut Ševtšuk.


Transnistrian poliittisesta tilanteesta ei alueen diplomaattisen eristyneisyyden seurauksena ole laajalti julkista tietoa. Vuonna 2003 [[Yhdysvaltain ulkoministeriö]]n julkaisemassa raportissa alueen ihmisoikeustilanteessa kerrottiin ettei "kansalaisilla" ole suurtakaan mahdollisuutta vaikuttaa entiteetin hallintoon.
Transnistrian poliittisesta tilanteesta ei alueen diplomaattisen eristyneisyyden seurauksena ole laajalti julkista tietoa. Vuonna 2003 [[Yhdysvaltain ulkoministeriö]]n julkaisemassa raportissa alueen ihmisoikeustilanteessa kerrottiin ettei "kansalaisilla" ole suurtakaan mahdollisuutta vaikuttaa entiteetin hallintoon.

Versio 28. joulukuuta 2011 kello 02.06

Igor Nikolajevitš Smirnov
Игорь Николаевич Смирнов
[[Tiedosto:200|250px|]]
Transnistrian presidentti
2. syyskuuta 1990 −
Varapresidentti Alexandru Caraman
Sergei Leontjev
Aleksandr Koroljov
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1941 (ikä 82)
Petropavlovsk-Kamtšatski, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto (nykyään Venäjä)
Puoliso Žannetta Nikolajevna Lotnik
Tiedot
Puolue tasavalta (Transnistria)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Igor Nikolajevitš Smirnov (ven. И́горь Никола́евич Смирно́в, s. 23. lokakuuta 1941) on kansainvälisesti tunnustamattoman Transnistrian presidentti. Smirnov hävisi joulukuussa 2011 järjestetyt vaalit joutuen luovuttamaan presidentin tehtävät Jevgeni Ševtšukille 30.12.2011.

Smirnov on entinen kommunisti, joka oli mukana monissa paikallisneuvostoissa Transnistrian ollessa osa Moldavian sosialistista neuvostotasavaltaa. Hän johti 1989 työläisten neuvostoa (OSTK), joka vastusti romanialaisnationalisteja ja etenkin yrityksiä asettaa moldovan kieli (romania) Moldavian ainoaksi viralliseksi kieleksi.

Myöhemmin Smirnov valittiin alueen korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi paikallista kommunistipuolueen vastaan ja tässä asemassa hän julisti Transnistrian moldovalaisen tasavallan itsenäiseksi valtioksi 2. syyskuuta 1990. Alun perin alue oli Moldovalainen Transnistrian sosialistinen neuvostotasavalta. Myöhemmin hän julisti itsensä tasavallan presidentiksi noin kuukausi ennen Neuvostoliiton hajoamista. Transnistrian ja keskushallituksen välillä käytiin lyhyt aseellinen konflikti.

Transnistriassa on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen järjestetty viidet presidentinvaalit (1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011), eikä yksiäkään vaalien tuloksia ole mikään muu maa Transnistrian itsensä lisäksi tunnustanut. Neljät ensimmäiset vaalit Smirnov voitti suurella äänten enemmistöllä, mutta vaaleja on pidetty monin paikoin epädemokraattisina. Vuoden 2001 vaaleissa Smirnovin kerrotaan saaneen noin 81,9 prosenttia äänistä, kun kaksi oppositioehdokasta saivat kumpikin alle 5 prosenttia. 11. joulukuuta 2011 järjestetyissä vaaleissa Smirnov kuitenkin tuli yllättäen kolmanneksi eikä siten päässyt edes toiselle kierrokselle, jolla olivat vastakkain kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta, Jevgeni Ševtšuk ja Anatoli Kaminski. Uudeksi presidentiksi valittiin 25. joulukuuta pidetyn toisen kierroksen ylivoimaisesti voittanut Ševtšuk.

Transnistrian poliittisesta tilanteesta ei alueen diplomaattisen eristyneisyyden seurauksena ole laajalti julkista tietoa. Vuonna 2003 Yhdysvaltain ulkoministeriön julkaisemassa raportissa alueen ihmisoikeustilanteessa kerrottiin ettei "kansalaisilla" ole suurtakaan mahdollisuutta vaikuttaa entiteetin hallintoon.

Smirnovin kerrotaan olevan varsin vaatimaton ja ajavan omalla Škodallaan ilman henkivartijoita.

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.