Ero sivun ”Käännöstiede” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
12 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Käännöstutkimus liittyy usein jollakin tapaa kieleen, mutta ei aina. Esimerkiksi Justa Holz-Mänttärin teoria vuodelta 1984 tarkastelee kääntämistä yhteiskunnallisena toimintana sosiologisesta näkökulmasta käsin.<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 27</ref> Tutkimuskohteena on siis käännöstoiminta eikä kieli. Kääntämisen [[Sosiologia|sosiologia]] voidaan nähdä vaihtoehtona puhtaasti kielitieteellisille lähestymistavoille ja siitä on tullut 2000-luvulla suosittu tutkimussuuntaus<ref>Snell-Hornby 2006, s. 172</ref>. Tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi kääntäjien ja käännösten asema yhteiskunnassa<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 35</ref>.
 
Kääntämisen [[Etiikka|etiikka]] on toinen uudehko, kielitieteellisestä näkökulmasta irtautunut käännöstutkimuksen ala. Kääntämisen etiikan tutkijat ovat kiinnostuneita muun muassa kääntäjän vastuusta sekä kääntämiseen liittyvistä [[Normi|normeista]].<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 28, 35</ref>
 
==Tutkimusmenetelmät==
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko