Ero sivun ”Toxoplasma gondii” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Orf (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
impulsiivinen ihminen |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
''T. gondii'' kykenee [[Lisääntyminen|suvulliseen lisääntymiseen]] ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy [[Lisääntyminen|suvuttomasti]]. |
''T. gondii'' kykenee [[Lisääntyminen|suvulliseen lisääntymiseen]] ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy [[Lisääntyminen|suvuttomasti]]. |
||
Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi, eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. |
Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi, eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. Ihmisillä se voi tehdä sairastuneesta impulsiivisemman. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 27. syyskuuta 2011 kello 23.26
| Toxoplasma gondii | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Chromalveolata |
| Pääjakso: | Alveolata |
| Alajakso: | Itiöeläimet Apicomplexa |
| Luokka: | Conoidasida |
| Lahko: | Eucoccidiorida |
| Heimo: | Sarcocystidae |
| Suku: | Toxoplasma |
| Laji: | gondii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Toxoplasma gondii[1] |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Toxoplasma gondii on Chromalveolata-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen loiseliö. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin malariaa aiheuttavat Plasmodium-itiöeläimet. Sen varsinainen isäntälaji on kissa, mutta sitä voi esiintyä myös muilla tasalämpöisillä eläinlajeilla, ihminen mukaan luettuna. T. gondii aiheuttaa toksoplasmoosina tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Poikkeuksen muodostavat ihmiset joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Siksi raskaana olevien ei olisi hyvä käsitellä kissanhiekkaa.
Väitetään, että T. gondii löytyisi n. puolelta maailman ihmisistä.
T. gondii kykenee suvulliseen lisääntymiseen ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy suvuttomasti.
Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi, eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. Ihmisillä se voi tehdä sairastuneesta impulsiivisemman.
Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)