Ero sivun ”Leimahduspiste” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typo |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
* [[Palmu]]öljy 162 |
* [[Palmu]]öljy 162 |
||
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin |
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet. |
||
Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja [[happi|hapen]] syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. |
Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja [[happi|hapen]] syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. |
Versio 29. elokuuta 2011 kello 10.44
Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen. Leimahduspisteen lämpötila voidaan ilmaista joko lyhenteellä c.c. eli closed cup, jolloin mittaus on tehty suljetun astian menetelmällä tai lyhenteellä o.c. eli open cup, jolloin mittaus on tehty avoimen astian menetelmällä.
Eräiden aineiden leimahduspisteitä [°C]
- Bensiini -40
- Etyylieetteri -45
- Asetoni -18
- Etanoli 13
- 1-butanoli 29
- Etikkahappo 40
Ruokaöljyjen leimahduspisteitä [°C]
- Soijapapuöljy 220
- Maissiöljy 321
- Auringonkukkaöljy 320
- Maapähkinäöljy 282
- Pellavansiemenöljy 321
- Oliiviöljy 225
- Laardi 260
- Kookospähkinäöljy 287
- Palmuöljy 162
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.
Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja hapen syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan.
Aineiden leimahduspisteet on otettava huomioon aineiden kuljetuksissa ja varastoinnissa paloturvallisuuden kannalta.