Ero sivun ”Oulun kauppaseura” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Oltoy (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 505 muokkausta
p kh
Rivi 20: Rivi 20:
}}
}}


'''Oulun Kauppaseura''' perustettiin vuonna [[1771]] ja se lakkasi vuonna [[1915]]. Kauppaseura edisti merenkulkua, tervan-, puutavaran-, laivojen valmistuksen, sataman ylläpito ym. vientitoimintaa. Lisäksi Kauppaseura hallinnoi, kauppiaiden eläkekassaa, [[Oulun tervahovi]]n toimintaa, ruutikauppaa ja [[Pakkahuone]]tta. Kauppaseura esitti myös, kauppa- ja laivaporvarioikeuksia, rakennushankkeita, nimityksiä, ym. uudistuksia maistraatin käsiteltäväksi.
'''Oulun Kauppaseura''' perustettiin vuonna [[1771]] ja se lakkasi vuonna [[1915]]. Kauppaseura edisti merenkulkua, tervan-, puutavaran-, laivojen valmistusta, sataman ylläpitoa ym. vientitoimintaa. Lisäksi Kauppaseura hallinnoi, kauppiaiden eläkekassaa, [[Oulun tervahovi]]n toimintaa, ruutikauppaa ja [[Pakkahuone]]tta. Kauppaseura esitti myös, kauppa- ja laivaporvarioikeuksia, rakennushankkeita, nimityksiä, ym. uudistuksia maistraatin käsiteltäväksi.


==Kauppaseurat==
==Kauppaseurat==
Ruotsissa oli aiemmin 1700 luvun alussa annettu eräille kaupungeille ohjesäännöt [[Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania|kauppakomppanian]] eli kauppaseuran perustamiseksi. Näillä ohjeilla annettiin seikkaperäiset määräykset asianomaisen kaupungin kaupasta ja sen harjoittajista. Näillä kauppaseuroilla oli oikeus käyttää tuomiovaltaa kauppaa koskevissa asioissa. Ohjesäännöt vahvistettiin mm. Göteborgin kauppaseuralle v. [[1738]], Gävlen v. [[1738]] ja Yestadin v. [[1740]]
Ruotsissa oli aiemmin 1700–luvun alussa annettu eräille kaupungeille ohjesäännöt [[Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania|kauppakomppanian]] eli kauppaseuran perustamiseksi. Näillä ohjeilla annettiin seikkaperäiset määräykset asianomaisen kaupungin kaupasta ja sen harjoittajista. Näillä kauppaseuroilla oli oikeus käyttää tuomiovaltaa kauppaa koskevissa asioissa. Ohjesäännöt vahvistettiin mm. Göteborgin kauppaseuralle v. [[1738]], Gävlen v. [[1738]] ja Yestadin v. [[1740]]
<ref name="OKS19"/>. Kauppaseuran jäsenistö koostui lähinnä tukkukauppatoimintaa harjoittavista kauppiaista, jotka halusivat edistää vientitoimintaa. Teurastajat, torikauppiaat, leipurit, jumanpanijat ym. ammatin harjoittajat muodostivat oman ryhmänsä ja heidän elinkeinoistaan oli voimassa erityiset omat säännöt.
<ref name="OKS19"/>. Kauppaseuran jäsenistö koostui lähinnä tukkukauppatoimintaa harjoittavista kauppiaista, jotka halusivat edistää vientitoimintaa. Teurastajat, torikauppiaat, leipurit, jumanpanijat ym. ammatin harjoittajat muodostivat oman ryhmänsä ja heidän elinkeinoistaan oli voimassa erityiset omat säännöt.


== Perustaminen==
== Perustaminen==
Oulun Kauppaseura perustettiin vuonna [[1771]]. Oulun saatua [[tapulikaupunki]] oikeudet [[1765]], päättivät porvarit järjestäytyä parantaakseen ulkomaan kaupan käyntiä. Uudessa tilanteessa voitiin ryhtyä täydessä laajuudessa suoranaisiin kauppasuhteisiin ulkomaiden kanssa ja Tukholmasta riippumatta ja järjestää tuontia sekä vientiä. Perustaja jäseniä Oulussa olivat sen ajan suurimmat kauppamiehet <ref name="OKS29" />.
Oulun Kauppaseura perustettiin vuonna [[1771]]. Oulun saatua [[tapulikaupunki]]oikeudet [[1765]], päättivät porvarit järjestäytyä parantaakseen ulkomaankaupankäyntiä. Uudessa tilanteessa voitiin ryhtyä täydessä laajuudessa suoranaisiin kauppasuhteisiin ulkomaiden kanssa ja Tukholmasta riippumatta ja järjestää tuontia sekä vientiä. Perustajajäseniä Oulussa olivat sen ajan suurimmat kauppamiehet <ref name="OKS29" />.


==Toimintakaudet==
==Toimintakaudet==
Toimintakaudet jakaantuvat puheenjohtajan mukaan. Puheenjohtajia olivat mm.
Toimintakaudet jakaantuvat puheenjohtajan mukaan. Puheenjohtajia olivat mm.
* 1771-1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtaja käytäntö oli kokous kohtainen)<ref name="OKS29" />
* 1771-1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakäytäntö oli kokouskohtainen)<ref name="OKS29" />
* 1811-1827 Iisak Carsrtröm <ref name="OKS175" />
* 1811-1827 Iisak Carsrtröm <ref name="OKS175" />
* 1828-1843 J. F. Lundeman
* 1828-1843 J. F. Lundeman
* 1844-1852 Anders Nylander <ref name="OKS220" />
* 1844-1852 Anders Nylander <ref name="OKS220" />
* 1853-1873 J. W. Snellman <ref name="OKS232" />
* 1853-1873 J. W. Snellman <ref name="OKS232" />
* 1873-1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtaja kaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta) <ref name="OKS305" />
* 1873-1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta) <ref name="OKS305" />


===Toimikausi 1771-1810===
===Toimikausi 1771-1810===
Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim Waclin. Ensimäisenä toimintakakautena mukana olevista kauppias suvuista mainittakoon mm; Waclinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna [[1777]] päätettiin perustaa Oulun tervahovi <ref name="OKS88" />. [[1734]] laadittiin kauppaseuralle ohjesääntö kauppaporvarioikeuksien edellyttämästä oppijaksosta sekä vaadittavasta opin näytteestä. Oulun Kappaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna [[1800]] se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppoa. Takana oli [[1783]] päättynyt Yhdysvaltain vapaus sota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen laman.
Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim Wacklin. Ensimmäisenä toimintakautena mukana olevista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Wacklinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna [[1777]] päätettiin perustaa Oulun tervahovi <ref name="OKS88" />. [[1734]] laadittiin kauppaseuralle ohjesääntö kauppaporvarioikeuksien edellyttämästä oppijaksosta sekä vaadittavasta opinnäytteestä. Oulun Kauppaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna [[1800]] se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppo. Takana oli [[1783]] päättynyt Yhdysvaltain vapaussota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen laman.
[[Kustaa III:n sota]] oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaan kaupan lakattua.
[[Kustaa III:n sota]] oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaankaupan lakattua.
[[Suomen sota]] oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n välinen sota, joka käytiin vuosina [[1808]]&ndash;[[1809]] <ref name="SS1" />.Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kauppankäyntiä<ref name="OUKA1" /><ref name="OUKA2" />.
[[Suomen sota]] oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n välinen sota, joka käytiin vuosina [[1808]]&ndash;[[1809]] <ref name="SS1" />. Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kaupankäyntiä<ref name="OUKA1" /><ref name="OUKA2" />.


===Toimikausi 1811-1827===
===Toimikausi 1811-1827===
Toimintaan mukaan tulleista kauppias suvuista mainittakoon mm; Forsmanin, Franzénin, Höckertin, Niskan, Spolanderin suvut jne. [[1816]] päätettiin perustettiin ruoppauskassa ja -toimikunta. Ensimmäisenä johtajina toimivat C. F. Junnelius ja Johan Wickman. Vuonna [[1819]] kauppaseura esitti Ruoppauskassan toiminnan aloittamisesta anomuksen keisari [[Aleksanteri I]]:lle, joka vahvisti säännöt ja ruoppaus taksat<ref name="OKS184"/>. Vuonna [[1822]] kaupunkia kohtasi [[Oulun palo|Oulun suurpalo]]. Usea kappias kärsi suuria tuhoja, jotka jäivät korvaamatta vakuutuksien puuttuessa. Tulipalo ei vaurioittanut Toppilan sataman varastoja ja laivastoa.
Toimintaan mukaan tulleista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Forsmanin, Franzénin, Höckertin, Niskan, Spolanderin suvut jne. [[1816]] päätettiin perustettiin ruoppauskassa ja -toimikunta. Ensimmäisenä johtajina toimivat C. F. Junnelius ja Johan Wickman. Vuonna [[1819]] kauppaseura esitti ruoppauskassan toiminnan aloittamisesta anomuksen keisari [[Aleksanteri I]]:lle, joka vahvisti säännöt ja ruoppaustaksat<ref name="OKS184"/>. Vuonna [[1822]] kaupunkia kohtasi [[Oulun palo|Oulun suurpalo]]. Usea kauppias kärsi suuria tuhoja, jotka jäivät korvaamatta vakuutuksien puuttuessa. Tulipalo ei vaurioittanut Toppilan sataman varastoja ja laivastoa.


===Toimikausi 1828-1843===
===Toimikausi 1828-1843===
[[1828]] perustettiin Oulun läänin talousseura ja [[Oulun linna]]n raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna ruutikellari. Vuonna [[1830]] keisari [[Nikolai I]] vieraili Oulussa. Keisarin matkareittinä oli Oulu-Kajaanin tervareitiin ja teollisuuteen tutustuminen. Kauppaseura asetti vierailuvarten toimikunnan. Johtajaksi valittiin Erik Junnelius, joka hankki retkeä varten 24 miestä ja 3 purtta. Retkikunnan johtajaksi valittiin kapteeni Johan Junnelius ja varapäälliköksi perämies Christian Svanljung<ref name="OKS191-193"/><ref name="Keisari1"/><ref name="keisari2"/>.
[[1828]] perustettiin Oulun läänin talousseura ja [[Oulun linna]]n raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna ruutikellari. Vuonna [[1830]] keisari [[Nikolai I]] vieraili Oulussa. Keisarin matkareittinä oli Oulu-Kajaanin tervareittiin ja teollisuuteen tutustuminen. Kauppaseura asetti vierailua varten toimikunnan. Johtajaksi valittiin Erik Junnelius, joka hankki retkeä varten 24 miestä ja 3 purtta. Retkikunnan johtajaksi valittiin kapteeni Johan Junnelius ja varapäälliköksi perämies Christian Svanljung<ref name="OKS191-193"/><ref name="Keisari1"/><ref name="keisari2"/>.
[[1839]] perustettiin Oulun kauppiaiden eläkekassa, joka takasi mm. osakkaina olevien kauppiaiden eläkeen sekä hukkuneiden jäsenien leskien eläkkeet. Kauppaseura antoi Anders Nylanderille vuonna [[1836]] tehtäväksi ostaa höyryalus Ouluun ja perustaaa sille yhtiö. Alus saatiin vasta vuonna [[1839]] Ouluun. [[Höyrylaiva]] oli nimeltään [[S/S Uleåborg]] ja se oli valmistettu Ruotsissa. Sen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg, jonka jälkeen kapteenina toimi Johan Junnelius. Koska toiminta osoittautui tappiolliseksi laiva myytiin Turkuun, jossa se sai nimen S/S Union.
[[1839]] perustettiin Oulun kauppiaiden eläkekassa, joka takasi mm. osakkaina olevien kauppiaiden eläkkeen sekä hukkuneiden jäsenien leskien eläkkeet. Kauppaseura antoi Anders Nylanderille vuonna [[1836]] tehtäväksi ostaa höyryalus Ouluun ja perustaa sille yhtiö. Alus saatiin vasta vuonna [[1839]] Ouluun. [[Höyrylaiva]] oli nimeltään [[S/S Uleåborg]] ja se oli valmistettu Ruotsissa. Sen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg, jonka jälkeen kapteenina toimi Johan Junnelius. Koska toiminta osoittautui tappiolliseksi laiva myytiin Turkuun, jossa se sai nimen S/S Union.


===Toimikausi 1844-1852===
===Toimikausi 1844-1852===
Rivi 55: Rivi 55:


===Toimikausi 1853-1873===
===Toimikausi 1853-1873===
Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köyden punomo. Kesällä [[1854]] syttyi [[Krimin sota]], josta käytettiin nimitystä [[Oolannin sota]]. [[englanti|Englantilais]] [[ranska]]lainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyry fregattia; [[HMS Leopard (1850)|Leopard]], [[HMS Odin (1846)|Odin]], [[HMS Valorous (1851)|Valarous]] ja [[HMS Vulture (1843)|Vulture]], jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat [[Oulun satama]]n rakennukset, Toppilan sataman varastot, [[tervahovi]]n, jolloin tervaa paloi tuhansia [[tynnyri|tynnyreitä]]. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa Englantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuin rakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueella. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen<ref name="OKS251"/>. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna [[1860]] Oulun kauppalaivasto kohosikin suomen suurimmaksi laivastoksi.
Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köydenpunomo. Kesällä [[1854]] syttyi [[Krimin sota]], josta käytettiin nimitystä [[Oolannin sota]]. [[englanti|Englantilais]] [[ranska]]lainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyryfregattia; [[HMS Leopard (1850)|Leopard]], [[HMS Odin (1846)|Odin]], [[HMS Valorous (1851)|Valarous]] ja [[HMS Vulture (1843)|Vulture]], jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat [[Oulun satama]]n rakennukset, Toppilan sataman varastot, [[tervahovi]]n, jolloin tervaa paloi tuhansia [[tynnyri|tynnyreitä]]. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa englantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuinrakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueelle. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen<ref name="OKS251"/>. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna [[1860]] Oulun kauppalaivasto kohosikin Suomen suurimmaksi laivastoksi.
Kauppaseura antoi Johan Oldenburgille suunniteltavaksi omistamansa [[Toppila|Toppilan tilan]] kaavoituksen [[1854]], josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun Toppilansalmen huvila alue<ref name="niskala19"/>. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. [[Toppilan Mallasjuomatehdas]] [[1862]]. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja [[1875]] [[Oulun merikoulu]]. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaiva yhteydet avattiin Ouluun. [[Toppila]]n Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.
Kauppaseura antoi [[Johan Oldenburg]]ille suunniteltavaksi omistamansa [[Toppila|Toppilan tilan]] kaavoituksen [[1854]], josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun Toppilansalmen huvila-alue<ref name="niskala19"/>. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. [[Toppilan Mallasjuomatehdas]] [[1862]]. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja [[1875]] [[Oulun merikoulu]]. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaivayhteydet avattiin Ouluun. [[Toppila]]n Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.


===Toimikausi 1873-1915===
===Toimikausi 1873-1915===
Vuonna [[1875]] tuli voimaan laki kunnallishallinnosta kaupungeissa. Kauppaseuran hallinnassa ollut Oulun satama siirtyi Oulun Kaupungin viranomaisten hallintaan<ref name="OKS305" />
Vuonna [[1875]] tuli voimaan laki kunnallishallinnosta kaupungeissa. Kauppaseuran hallinnassa ollut Oulun satama siirtyi Oulun kaupungin viranomaisten hallintaan<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1880]] tuli voimaan myös uusi elinkeinolainsäädäntö, joka poisti vanhan porvarioikeus-käsitteen. Täten myös elinkeino lupien myöntäminen siirtyi valtion hallinnon alaisuuteen kaupunkien viranomaisille<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1880]] tuli voimaan myös uusi elinkeinolainsäädäntö, joka poisti vanhan porvarioikeus-käsitteen. Täten myös elinkeinolupien myöntäminen siirtyi valtion hallinnon alaisuuteen kaupunkien viranomaisille<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1915]] Oulun Kauppiaiden eläkekassa lopetti toimintansa. Suurien muutoksien myötä oli vaikeaa saada puheenjohtajia Kauppaseuralle. Useiden kieltäytymisien ja vuodenmittaisten puheenjohtaja kausien jälkeen Oulun Kauppaseuran toiminta lakkasi olemasta<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1915]] Oulun Kauppiaiden eläkekassa lopetti toimintansa. Suurien muutoksien myötä oli vaikeaa saada puheenjohtajia kauppaseuralle. Useiden kieltäytymisien ja vuoden mittaisten puheenjohtajakausien jälkeen Oulun Kauppaseuran toiminta lakkasi<ref name="OKS305" />
. Oulun Kauppiaiden Eläkekassan karttuneita varoja on jaettu paikalliseen hyväntekeväisyyteen näihin päiviin asti. Viimeisenä toimintakautenaan mainittakoon jäsenten suvuista mm; Hammar, Sandelin, Åström.
. Oulun Kauppiaiden Eläkekassan karttuneita varoja on jaettu paikalliseen hyväntekeväisyyteen näihin päiviin asti. Viimeisenä toimintakautenaan mainittakoon jäsenten suvuista mm; Hammar, Sandelin, Åström.


==Nykypäivä==
==Nykypäivä==
Samaa työtä on jatkanut Oulussa [[Oulun kauppakamari]], jonka perustivat Ouluun kauppaseuran entiset jäsenet. Oulun kauppaseuran säätiö on edelleen olemassa ja jakaa kertyneitä varoja Yliopisto- sekä kaupallisen alan opppilaitoksen opiskelijoille. Lisäksi säätiö kunnostaa vanhoja Oulun kauppiaiden hautoja, sekä on lahjoittanut Oulun kulttuurikohteisiin varoja.
Samaa työtä on jatkanut Oulussa [[Oulun kauppakamari]], jonka perustivat Ouluun kauppaseuran entiset jäsenet. Oulun kauppaseuran säätiö on edelleen olemassa ja jakaa kertyneitä varoja yliopisto- sekä kaupallisen alan oppilaitoksen opiskelijoille. Lisäksi säätiö kunnostaa vanhoja Oulun kauppiaiden hautoja, sekä on lahjoittanut Oulun kulttuurikohteisiin varoja.


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 17. elokuuta 2011 kello 21.16

Oulun Kauppaseura
Oulun Kauppaseuran sinetti 1800-luvulta
Oulun Kauppaseuran sinetti 1800-luvulta
Perustettu 1771
Lakkautettu 1939
Toimiala Ulkomaankauppa ja satamatoiminnot
Päämaja Oulu
Toiminta-alue Oulun lääni ja ulkomaat
Jäsenet Oulun tukkukauppiaat

Oulun Kauppaseura perustettiin vuonna 1771 ja se lakkasi vuonna 1915. Kauppaseura edisti merenkulkua, tervan-, puutavaran-, laivojen valmistusta, sataman ylläpitoa ym. vientitoimintaa. Lisäksi Kauppaseura hallinnoi, kauppiaiden eläkekassaa, Oulun tervahovin toimintaa, ruutikauppaa ja Pakkahuonetta. Kauppaseura esitti myös, kauppa- ja laivaporvarioikeuksia, rakennushankkeita, nimityksiä, ym. uudistuksia maistraatin käsiteltäväksi.

Kauppaseurat

Ruotsissa oli aiemmin 1700–luvun alussa annettu eräille kaupungeille ohjesäännöt kauppakomppanian eli kauppaseuran perustamiseksi. Näillä ohjeilla annettiin seikkaperäiset määräykset asianomaisen kaupungin kaupasta ja sen harjoittajista. Näillä kauppaseuroilla oli oikeus käyttää tuomiovaltaa kauppaa koskevissa asioissa. Ohjesäännöt vahvistettiin mm. Göteborgin kauppaseuralle v. 1738, Gävlen v. 1738 ja Yestadin v. 1740 [1]. Kauppaseuran jäsenistö koostui lähinnä tukkukauppatoimintaa harjoittavista kauppiaista, jotka halusivat edistää vientitoimintaa. Teurastajat, torikauppiaat, leipurit, jumanpanijat ym. ammatin harjoittajat muodostivat oman ryhmänsä ja heidän elinkeinoistaan oli voimassa erityiset omat säännöt.

Perustaminen

Oulun Kauppaseura perustettiin vuonna 1771. Oulun saatua tapulikaupunkioikeudet 1765, päättivät porvarit järjestäytyä parantaakseen ulkomaankaupankäyntiä. Uudessa tilanteessa voitiin ryhtyä täydessä laajuudessa suoranaisiin kauppasuhteisiin ulkomaiden kanssa ja Tukholmasta riippumatta ja järjestää tuontia sekä vientiä. Perustajajäseniä Oulussa olivat sen ajan suurimmat kauppamiehet [2].

Toimintakaudet

Toimintakaudet jakaantuvat puheenjohtajan mukaan. Puheenjohtajia olivat mm.

  • 1771-1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakäytäntö oli kokouskohtainen)[2]
  • 1811-1827 Iisak Carsrtröm [3]
  • 1828-1843 J. F. Lundeman
  • 1844-1852 Anders Nylander [4]
  • 1853-1873 J. W. Snellman [5]
  • 1873-1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta) [6]

Toimikausi 1771-1810

Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim Wacklin. Ensimmäisenä toimintakautena mukana olevista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Wacklinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna 1777 päätettiin perustaa Oulun tervahovi [7]. 1734 laadittiin kauppaseuralle ohjesääntö kauppaporvarioikeuksien edellyttämästä oppijaksosta sekä vaadittavasta opinnäytteestä. Oulun Kauppaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna 1800 se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppo. Takana oli 1783 päättynyt Yhdysvaltain vapaussota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen laman. Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaankaupan lakattua. Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 [8]. Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kaupankäyntiä[9][10].

Toimikausi 1811-1827

Toimintaan mukaan tulleista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Forsmanin, Franzénin, Höckertin, Niskan, Spolanderin suvut jne. 1816 päätettiin perustettiin ruoppauskassa ja -toimikunta. Ensimmäisenä johtajina toimivat C. F. Junnelius ja Johan Wickman. Vuonna 1819 kauppaseura esitti ruoppauskassan toiminnan aloittamisesta anomuksen keisari Aleksanteri I:lle, joka vahvisti säännöt ja ruoppaustaksat[11]. Vuonna 1822 kaupunkia kohtasi Oulun suurpalo. Usea kauppias kärsi suuria tuhoja, jotka jäivät korvaamatta vakuutuksien puuttuessa. Tulipalo ei vaurioittanut Toppilan sataman varastoja ja laivastoa.

Toimikausi 1828-1843

1828 perustettiin Oulun läänin talousseura ja Oulun linnan raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna ruutikellari. Vuonna 1830 keisari Nikolai I vieraili Oulussa. Keisarin matkareittinä oli Oulu-Kajaanin tervareittiin ja teollisuuteen tutustuminen. Kauppaseura asetti vierailua varten toimikunnan. Johtajaksi valittiin Erik Junnelius, joka hankki retkeä varten 24 miestä ja 3 purtta. Retkikunnan johtajaksi valittiin kapteeni Johan Junnelius ja varapäälliköksi perämies Christian Svanljung[12][13][14]. 1839 perustettiin Oulun kauppiaiden eläkekassa, joka takasi mm. osakkaina olevien kauppiaiden eläkkeen sekä hukkuneiden jäsenien leskien eläkkeet. Kauppaseura antoi Anders Nylanderille vuonna 1836 tehtäväksi ostaa höyryalus Ouluun ja perustaa sille yhtiö. Alus saatiin vasta vuonna 1839 Ouluun. Höyrylaiva oli nimeltään S/S Uleåborg ja se oli valmistettu Ruotsissa. Sen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg, jonka jälkeen kapteenina toimi Johan Junnelius. Koska toiminta osoittautui tappiolliseksi laiva myytiin Turkuun, jossa se sai nimen S/S Union.

Toimikausi 1844-1852

Aiemmin Kauppaseuran suunnittelemasta kauppiaiden pankista ei tullut mitään. Sen sijaan vuonna 1845 Ouluun perustettiin Säästöpankki. Siinä olivat enemmistönä Oulun Kauppaseuran jäsenet. Vuoden 1847 luettelossa oli jäljellä ainoastaan kaksi Niskaa, kolme Nylanderia ja yksi Wacklin. Näiden tilalle tuli mm. useita Höckert ja Junneliuksen suvun edustajia[15].

Toimikausi 1853-1873

Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köydenpunomo. Kesällä 1854 syttyi Krimin sota, josta käytettiin nimitystä Oolannin sota. Englantilais ranskalainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyryfregattia; Leopard, Odin, Valarous ja Vulture, jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat Oulun sataman rakennukset, Toppilan sataman varastot, tervahovin, jolloin tervaa paloi tuhansia tynnyreitä. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa englantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuinrakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueelle. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen[16]. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna 1860 Oulun kauppalaivasto kohosikin Suomen suurimmaksi laivastoksi. Kauppaseura antoi Johan Oldenburgille suunniteltavaksi omistamansa Toppilan tilan kaavoituksen 1854, josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun Toppilansalmen huvila-alue[17]. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. Toppilan Mallasjuomatehdas 1862. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja 1875 Oulun merikoulu. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaivayhteydet avattiin Ouluun. Toppilan Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.

Toimikausi 1873-1915

Vuonna 1875 tuli voimaan laki kunnallishallinnosta kaupungeissa. Kauppaseuran hallinnassa ollut Oulun satama siirtyi Oulun kaupungin viranomaisten hallintaan[6] . Vuonna 1880 tuli voimaan myös uusi elinkeinolainsäädäntö, joka poisti vanhan porvarioikeus-käsitteen. Täten myös elinkeinolupien myöntäminen siirtyi valtion hallinnon alaisuuteen kaupunkien viranomaisille[6] . Vuonna 1915 Oulun Kauppiaiden eläkekassa lopetti toimintansa. Suurien muutoksien myötä oli vaikeaa saada puheenjohtajia kauppaseuralle. Useiden kieltäytymisien ja vuoden mittaisten puheenjohtajakausien jälkeen Oulun Kauppaseuran toiminta lakkasi[6] . Oulun Kauppiaiden Eläkekassan karttuneita varoja on jaettu paikalliseen hyväntekeväisyyteen näihin päiviin asti. Viimeisenä toimintakautenaan mainittakoon jäsenten suvuista mm; Hammar, Sandelin, Åström.

Nykypäivä

Samaa työtä on jatkanut Oulussa Oulun kauppakamari, jonka perustivat Ouluun kauppaseuran entiset jäsenet. Oulun kauppaseuran säätiö on edelleen olemassa ja jakaa kertyneitä varoja yliopisto- sekä kaupallisen alan oppilaitoksen opiskelijoille. Lisäksi säätiö kunnostaa vanhoja Oulun kauppiaiden hautoja, sekä on lahjoittanut Oulun kulttuurikohteisiin varoja.

Aiheesta muualla

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 19. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  2. ↑ a b P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 29. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  3. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 175. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  4. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 220. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  5. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 232. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  6. ↑ a b c d P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 305. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  7. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 88. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  8. ↑ Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen: Historian Tuulet 7, s. 9. Otava, 2004.
  9. ↑ Ouka sivut Suomen sota
  10. ↑ Aikamatka Oulun historiasta
  11. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 19. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  12. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 191-193. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  13. ↑ Reijo Heikkinen: Verkkoversio Keisari Aleksanteri I:n vierailu Kainuussa 1819. 6.11.2002. Kainuun maakuntakirjasto.
  14. ↑ Oulun Viikko-Sanomia (1830) Keisarin vierailu
  15. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 221. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  16. ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 251. Kaleva kustannus, 1939. ?.
  17. ↑ Niskala, Kaarina: Valkovuokkojen villat. Toppilansalmen huvilat ja puutarhat, s. 19. Oulu: Oulu-seura r.y., 2007. ISBN 978-951-96461-6-9.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_kauppaseura&oldid=10561497”