HMS Leopard (1850)
| HMS Leopard | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Kölinlasku | elokuu 1846 |
| Laskettu vesille | 5. marraskuuta 1850 |
| Palveluskäyttöön | maaliskuu 1853 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1867 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 406 t (tyhjä) |
| Pituus | 59,13 m |
| Leveys | 11,43 m |
| Syväys | 7,67 m |
| Koneteho | 560 hv |
| Nopeus | 11,2 solmua |
| Miehistöä | 200 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
Kansi: 12 × 32 naulan (56 cwt) yläkansi: 4 × 10" tykkiä (85 cwt) ja 2 × 68 naulan tykkiä (95 cwt) |
HMS Leopard oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1850 vesillelaskettu siipirattailla kulkeva toisen luokan fregatti.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin 26. maaliskuuta 1846 HMS Odinin piirustusten mukaisena. Köli laskettiin elokuussa, mutta sen jälkeen rakennustyöt keskeytettiin 9. syyskuuta. Töitä jatkettiin vasta helmikuussa 1848 John Finchamin tekemien uusien, 3,05 metriä pidemmän aluksen piirustusten mukaan. Piirustukset oli hyväksytty 11. helmikuuta 1847. Aluksen valmistuskustannukset olivat 82 250 Englannin puntaa.[1]
Aluksen voimanlähteenä oli kaksisylinterinen, vertikaalinen suorasaantihöyrykone, jonka sylinterien halkaisija oli 91,5 tuumaa ja iskunpituus 8 tuumaa. Höyrykoneeseen oli kytketty neljä kattilaa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen päälliköksi määrättiin 6. tammikuuta 1853 George Giffard sen palvellessa Välimerellä, mistä se siirrettiin 1854 Itämerelle, missä se liitettiin brittiläis-ranskalaiseen Itämeren laivastoon Oolannin sodan aikana. Alus palveli 1855 Mustallamerellä.[2]
Aluksen päälliköksi määrättiin 28. huhtikuuta 1857 James Francis Ballard Wainwright. Alus avusti HMS Agamemnonia kaapelin laskemisessa Atlantille. Työ aloitettiin 16. elokuuta 1858, mutta se keskeytettiin muutamaa viikkoa myöhemmin. Alus määrättiin kontra-amiraali Stephen Lushingtonin lippulaivaksi Amerikan kaakkoisrannikolle ja Länsi-Intiaan. Alus palasi Englantiin, jossa se siirrettiin Plymouthille telakalle.[2]
Telakalla ollessa alus aseistettiin uudelleen niin, että kannelle asennettiin kahdeksan 32 naulan (56 cwt) tykkiä ja neljä 40 naulan (32 cwt) tykkiä. Yläkannelle asennettiin viisi Armstrongin kierrelukoilla varustettua 100 naulan (82 cwt) tykkiä ja yksi 68 naulan tykki (95 cwt).[1]
Alus palasi palvelukseen 10. lokakuuta 1862 päällikkönään Charles Taylor. Alus siirtyi palvelukseen Kiinan asemalle, jossa se osallistui muun muassa Simonosekin tulitukseen. Alus poistettiin palveluksesta 29. syyskuuta 1866 ja myytiin romutettavaksi 8. huhtikuuta 1867 Marshallille Plymouthiin.[2][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyon, David & Winfield, Rif: Sail & Steam Navy List - All the Ships of the Royal Navy 1815–1889. Lontoo: Chatham Publishing/National Maritime Museum, 2004. ISBN 1-86176-032-9. (englanniksi)