Ero sivun ”Naiskalat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lahkon auktori per Neson, Schultze & Wilson |
p kh |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
| commonsnimi = Naiskalat |
| commonsnimi = Naiskalat |
||
}} |
}} |
||
'''Naiskalat''' (''Albuliformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] luokkaan kuuluva kalalahko, johon joissakin luokituksissa sisällytetään vain yksi heimo, naiskalat (''Albulidae''), jossa on kaksi sukua ja ainakin viisi lajia.<ref>{{FishBaseLahko|Albuliformes}}</ref><ref>{{FishBaseHeimo|Albulidae}}</ref> Käsitykset lahkon |
'''Naiskalat''' (''Albuliformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] luokkaan kuuluva kalalahko, johon joissakin luokituksissa sisällytetään vain yksi heimo, naiskalat (''Albulidae''), jossa on kaksi sukua ja ainakin viisi lajia.<ref>{{FishBaseLahko|Albuliformes}}</ref><ref>{{FishBaseHeimo|Albulidae}}</ref> Käsitykset lahkon laajuudesta kuitenkin vaihtelevat. On esitetty paluuta laajempaan lahkorajaukseen, jossa myös [[liskoankeriaat]] (''Halosauridae'') ja [[piikkiankeriaat]] (''Notacanthidae'') sisältyvät naiskaloihin eivätkä erilliseen [[piikkiankeriaskalat|piikkiankeriaskalojen]] lahkoonsa (''Notacanthiformes'').<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Nelson, Joseph S. |Vuosi=2006|Nimeke=Fishes of the World. 4th edition.|Julkaisija= Wiley|Tunniste=ISBN 0-471-25031-7}}</ref> |
||
Naiskalojen läheisimpiä sukulaisia ovat [[tarponikalat|tarponikalojen]] lahkon (''[[Elopiformes]]'') [[tarponit]] (''Megalopidae'') ja lady- eli [[hopeakalat]] (''Elopidae''). [[Tarponi|Tarponeista]] poiketen naiskalojen suu avautuu selvästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylös työntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä. Samaan ''Elopomorpha''-ylälahkoon kuuluvat myös [[ankeriaskalat]]. Kaikkien näiden elämänkiertoon kuuluu nauhamainen ''leptocephalus''-toukka, joka ei lainkaan muistuta aikuista kalaa. |
Naiskalojen läheisimpiä sukulaisia ovat [[tarponikalat|tarponikalojen]] lahkon (''[[Elopiformes]]'') [[tarponit]] (''Megalopidae'') ja lady- eli [[hopeakalat]] (''Elopidae''). [[Tarponi|Tarponeista]] poiketen naiskalojen suu avautuu selvästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylös työntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä. Samaan ''Elopomorpha''-ylälahkoon kuuluvat myös [[ankeriaskalat]]. Kaikkien näiden elämänkiertoon kuuluu nauhamainen ''leptocephalus''-toukka, joka ei lainkaan muistuta aikuista kalaa. |
Versio 6. elokuuta 2011 kello 00.33
Naiskalat | |
---|---|
Naiskala (Albula vulpes) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Ylälahko: | Elopomorpha |
Lahko: |
Naiskalat Albuliformes Forey et al., 1996[1] |
Heimo: |
Naiskalat Albulidae Bleeker, 1859 |
Suvut | |
Katso myös | |
Naiskalat (Albuliformes) on viuhkaeväisten luokkaan kuuluva kalalahko, johon joissakin luokituksissa sisällytetään vain yksi heimo, naiskalat (Albulidae), jossa on kaksi sukua ja ainakin viisi lajia.[2][3] Käsitykset lahkon laajuudesta kuitenkin vaihtelevat. On esitetty paluuta laajempaan lahkorajaukseen, jossa myös liskoankeriaat (Halosauridae) ja piikkiankeriaat (Notacanthidae) sisältyvät naiskaloihin eivätkä erilliseen piikkiankeriaskalojen lahkoonsa (Notacanthiformes).[4]
Naiskalojen läheisimpiä sukulaisia ovat tarponikalojen lahkon (Elopiformes) tarponit (Megalopidae) ja lady- eli hopeakalat (Elopidae). Tarponeista poiketen naiskalojen suu avautuu selvästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylös työntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä. Samaan Elopomorpha-ylälahkoon kuuluvat myös ankeriaskalat. Kaikkien näiden elämänkiertoon kuuluu nauhamainen leptocephalus-toukka, joka ei lainkaan muistuta aikuista kalaa.
Naiskalojen heimon lajit ovat vaelluskaloja. Niitä tavataan kaikkialta maailmasta lämpimistä valtamerten rannikkovesistä, murtovedet mukaan lukien. Kalat asuvat pääasiassa jokien suualueilla, mutta ne vaeltavat merelle kutemaan kuun kierron mukaisissa sykleissä. Ne käyttävät ravinnokseen matalahkojen rannikkovesien pohjassa eläviä matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Naiskalojen havaitaan usein heilauttavan pyrstöään merenpinnan yläpuolella.
Naiskalojen vartalo on hopeanhohtoinen ja solakka, ja niiden selkäpuoli on yleensä sinertävä tai vihertävä. Selkä- ja rintaevät ovat mustat. Aikuisten naiskalojen pituus on yleensä 40–100 cm, mutta jotkut lajit voivat kasvaa runsaan metrin mittaisiksikin. Kalojen paino on tavallisesti yhdestä kolmeen kiloa.
Lähteet
- ↑ Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 131. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)
- ↑ Order Summary for Albuliformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Family Albulidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Nelson, Joseph S.: Fishes of the World. 4th edition.. Wiley, 2006. ISBN 0-471-25031-7.