Tämä on lupaava artikkeli.

Chrysí

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. lokakuuta 2010 kello 20.39 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hrisí
Χρυσή
Näkymä Hrisíltä Kreetalle.
Näkymä Hrisíltä Kreetalle.
Hrisín sijainti Kreikassa.
Maantiede
Muut nimet Gaiduronísi
Sijainti 34°52′20″N, 25°42′30″E
Pinta-ala n. 5[1] km²
Valtio
Valtio Kreikka
Alue Lasithin prefektuuri
Kunta Ierapetra[2]
Väestö
Väkiluku 0[3]

Hrisí (kreik. Χρυσή, suom. ”kultainen saari”[4]) tai Gaiduronísi (kreik. Γαϊδουρονίσι, suom. ”aasisaari”[4][5]) on Kreikalle kuuluva asumaton saari Libyanmeressä Kreetan saaren edustalla.[3][5] Saari sijaitsee kymmenen kilometriä Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierapetran kaupungista etelään.[3] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä kilometri.[5] Pinta-alaa saarella on noin viisi neliökilometriä.[1]

Historia

Saarella oli asutusta minolaisen kulttuurin aikana.[5] Tältä ajalta peräisin olevia saviastioiden paloja on löydetty saaren itä- ja länsiosista.[1] Samoin sinne tänne ripotellut simpukankuoret saaren itä- ja länsiosassa todistavat, että saarella on minolaiskaudella ollut asutusta.[6] Myös roomalaisista on säilynyt merkkejä.[3] Saaren luoteisosassa on Agios Nikolaoksen kappeli, joka on valmistunut 1200-luvulla tai toisen lähteen mukaan 1300-luvulla.[3][1] Kappelista etelään ja lounaaseen on muutamia hautoja ja kaivoja.[1] Hrisíllä on ollut aikoinaan myös suolantuotantoa.[3] Merirosvot ovat piileskelleet saarella.[3] Sittemmin saari on tarjonnut ja tarjoaa edelleen suojaa alueen kalastajille.[6]

Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Hrisí korostettuna.

Saari on saanut aasisaarta tarkoittavan Gaiduronísi-nimensä siitä, että 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarelle tuotiin kesäaikaan aaseja laiduntamaan.[5] Talviaikaan saarelle on puolestaan tuotu Kreetalta lampaita.[6]

Maantiede

Hrisín saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella Kreikassa.[3][5] Saari sijaitsee kymmenen kilometrin päässä etelään Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierapetran kaupungista.[3] Saari on osa Lasithin prefektuuriin kuuluvaa Ierapetran kuntaa.[2] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä puolestaan kilometri.[5] Hrisí on matala ja tasainen, korkein kohta yltää 20 metriin (toisen lähteen mukaan 30 metriin).[7][3] Keskimäärin saari on 1,79 metriä korkea.[7] Hrisístä noin 700 metriä itään sijaitsee pieni kallioinen[8] Mikronísin saari,[3] jonka pinta-ala on 11,7 hehtaaria.[1]

Saaren mafiset kivilajit eli peridotiitti, gabro ja diabaasi ovat muodostuneet laavan jähmettymisen seurauksena. Laava oli peräisin miljoona vuotta sitten purkautuneesta vedenalaisesta tulivuoresta.[9]

Yhdessä Mikronísin kanssa Hrisí muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan 5,4654 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualueen.[7][8]

Eläimistö

Äärimmäisen uhanalaista[10] munkkihyljettä tavataan Hrisín ympäristössä.[11] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[12] Hrisí on myös erittäin uhanalaisen[13] valekarettikilpikonnan elinaluetta.[11] Sen ei ole kuitenkaan havaittu pesivän saarella.[1]

Näkymä Hrisín pohjoisrannikolta kohti Kreetaa.
Ierapetrasta retkiä Hrisílle tekevä alus.

Saarella elää myös kotihiiriä ja mustarotan alalaji Rattus rattus alexandrinus.[14] Matelijoista Hrisíllä tavataan Telescopus fallax -käärmelajia, aigeiansisiliskoa sekä Hemidactylus turcicus[14] -ja Cyrtopodion kotschyi -gekkolajeja.[11] Saarella on tavattu yli 120 eri lintulajia, kuten esimerkiksi pitkäjalka, silkkihaikara, ruskohaikara, rääkkähaikara ja pikkutylli. Pääosa linnuista on muuttolintuja, jotka ainoastaan ruokailevat ja levähtävät Hrisíllä pitkää matkaansa varten.[1][14]

Joitain vuosia sitten Ierapetran asukkaat toivat Hrisílle jäniksiä ja aitokanoja. Nykyisin jäniksiä pyritään poistamaan saarelta järjestelmällisesti.[1]

Kasvisto

Saarta peittää matalakasvuinen puusto ja muun muassa korallista ja kotilonkuorista jauhautunut kullanvärisen hiekka, khrissí.[5] Pääosin Hrisín saari on Juniperus oxycedrus -katajaa kasvavan macchia-pensaikon sekä Juniperus phoenicea -katajaa ja Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa kasvavan metsikön peittämä. Tällainen sekametsikkö on epätavallinen Kreikassa. Hrisín hiekkadyyneillä kasvaa Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa.[8] Saarella on myös 35 hehtaarin laajuinen setrimetsä, jossa hehtaarin alalla on noin 28 puuta. Metsä on laajuudessaan hyvin harvinainen. Hrisín setrit elävät vähintään 300-vuotiaiksi, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta metristä seitsemään metriin.[1]

Hrisíllä elää myös esimerkiksi merisipuli, hietamerinarsissi, tyräkkien sukuun kuuluva Euphorbia paralias, kellokanervien sukuun kuuluva Erica manipuliflora,[14] latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva Teucrium brevifolium ja oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia. Periploca angustifolia -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Hrisíllä ja Gavdoksen saarella[15]. Saarella tavataan myös kohokkien sukuun kuuluvaa Silene ammophila ssp. ammophila -kasvia ja myrkkyliljojen sukuun kuuluva Colchicum cousturieri -kasvia, jotka mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Colchicum cousturieri on lisäksi suojeltu Bernin sopimuksella.[11][8]

Fossiilit ja uhkat

Hrisíltä on löydetty kaikkiaan 49 erilaista fossiilia. Ne ovat joutuneet vulkaanisen kiven sisään 350 000–70 000 vuotta sitten. Tuolloin saari oli vielä veden alla eli löydetyt fossiilit ovat merieliöiden fossiileja.[1]

Hrisíä uhkaa matkailun lisääntyminen saarella.[8] Matkailijat vievät suuria määriä kuolleiden simpukoiden kuoria mukanaan,[8] vaikka alueelta on kiellettyä kuljettaa mukanaan mitään pois.[3] Simpukankuoria on erityisesti saaren pohjoisrannikolla.[1] Katajalajien oksat ja juuret kärsivät matkailijoiden leiriytymisestä.[8]

Palvelut ja kulkuyhteydet

Hrisílle tehdään venematkoja pääasiassa Ierapetrasta. Matkat alkavat aamulla ja takaisin lähdetään iltapäivällä[4]. Merimatka Ierapetrasta saarelle kestää noin 50 minuuttia. Hrisín etelärannikolla on taverna ja satamalaituri. Sekä saaren etelä- että pohjoisrannalla on mahdollista ottaa aurinkoa ja uida. Saarella on yhteensä kymmenen kilometriä polkuja[1]. Yöpymistä saarella ei sallita.[3]

Lähteet

  • Georghiou, K. et al.: GR4320003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Chrisi Island Δήμος Ιεράπετρας. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.10.2010. (kreikaksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m Chrissin saari Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 24.10.2010.
  4. ↑ a b c Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 272. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 258–260. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  6. ↑ a b c History Notes Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Georghiou et al, s. 1–2
  8. ↑ a b c d e f g Georghiou et al, s. 7
  9. ↑ The Rocks & The Land Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Georghiou et al, s. 5–6
  12. ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  13. ↑ Caretta caretta (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d The Vegetation–Flora Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  15. ↑ GR4340013 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Chrysí&oldid=9247825”