Tämä on lupaava artikkeli.

Smash ASEM

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. elokuuta 2010 kello 12.49 käyttäjän Zache (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsinki 9. syyskuuta 2006

Smash ASEM oli helsinkiläisten anarkistien lauantaiksi 9. syyskuuta 2006 koolle kutsuma "mielenosoitus Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (ASEM) vastaan"[1]. Mielenosoitus ei kuitenkaan ehtinyt edes alkaa, sillä noin 200[2] mellakkapoliisia apunaan rajavartiolaitos[3] ja satoja muita poliiseja[2] saartoi kaikki taidemuseo Kiasman edessä olleet, jolloin piirityksen sisään jäi useiksi tunneiksi myös sivullisia.[4] Mielenosoitusta varten paikalle saapuneita oli järjestäjien mukaan noin 300,[5] mutta tiedotusvälineissä on esiintynyt myös huomattavasti pienempiä arvioita. Poliisin videolta laskema määrä saarrosta poistuneista on yli 500 henkilöä.[6] Mielenosoituksen kotisivuilla tapahtumaa kutsuttiin poliisien mielenosoitukseksi.

Lievää levottomuutta alkoi esiintyä väkijoukossa piirityksen jälkeen, ja poliisi otti Kiasman edestä ja lähistöltä illan aikana kiinni yhteensä 136 ihmistä epäiltyinä "virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, väkivaltaisen mellakan johtamisesta ja mellakoinnista."[3] Pidätettyjen joukossa oli muun muassa kaksi kaupunginvaltuutettua ja Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja. Poliisi perusteli saartoa Suojelupoliisilta saamillaan ennakkotiedoilla, joiden mukaan kyseessä ei olisi ollut mielenosoitus vaan suunniteltu mellakka,[7] sekä sillä, ettei järjestäjiin saatu toivotunlaista neuvotteluyhteyttä.[8][7]

Tiedotusvälineet olivat kiinnostuneet Smash ASEMista jo ennen lauantaita, joten mielenosoituspaikalle oli kerääntynyt runsaasti toimittajia. Tilanteen muututtua mielenkiintoiseksi paikalta raportoitiin suorana valtakunnallisilla tv-kanavilla ja uutisia tarjoavilla sivustoilla internetissä. Smash ASEM oli lauantain pääuutinen ja suomalaisten tiedotusvälineiden keskeisimpiä puheenaiheita useamman päivän ajan.

Suomen valtiojohto kiitteli poliisin toimintaa, mutta poliisi sai osakseen myös voimakasta kritiikkiä, jota on herättänyt varsinkin sivullisten kohtelu. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin poliisin toimista yli 50 kantelua, mitä on luonnehdittu erittäin poikkeukselliseksi.[9] Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin ratkaisun mukaan poliisi menettelikin osin lainvastaisesti Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä.[6]

Helsingin poliisi ilmoitti puolestaan helmikuussa 2007 epäilevänsä 86 Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista.[10] Syyttäjä nosti syytteet 86 henkilöä vastaan. Syytteet vastasivat poliisin epäilyjä ja vaihtelevat yksittäisestä ampuma-aserikoksesta, useasta väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta lievempiin kuten haitantekoon virkamiehelle, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan. Joulukuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22 vastaajaa väkivaltaisuuksista sakkoihin tai enimmillään puolen vuoden ehdollisiin rangaistuksiin ja 36 vastaajaa lievemmistä rikoksista sakkoihin. Tuomittujen joukossa oli muun muassa entinen vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen.[11]

Mielenosoituksen tarkoitus

Dongzhou esimerkkinä

Kutsun Smash ASEM -mielenosoitukseen – ASEMin edustamaa kansainvälistä järjestystä "murskaamaan" (englanniksi smash) – esitti niin sanottu Dongzhou koalitio, joka ilmoitti yhteystiedoikseen helsinkiläisen Anarkistisen Toiminnan sähköpostiosoitteen.[12] Dongzhoulla viitattiin eteläkiinalaiseen rannikkokylään, jonka asukkaat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa joulukuussa 2005. Kutsussa kerrottiin muun muassa Kiinan kansantasavallan, Burman ja Vietnamin ihmisoikeusloukkauksista ja väitettiin, etteivät nämä kiinnosta Euroopan unionin johtoa, koska ihmisoikeuksia ei ollut otettu kokouksen asialistalle.[12] Jälkikäteen on ilmoitettu, ettei Dongzhou koalitio ollut anarkistinen, vaan tilapäinen epämuodollinen ryhmä, joka oli avoin niille, jotka "yhtyivät mielenosoituksen julistukseen ja jotka sitoutuivat olemaan tuomatta paikalle puoluepoliittisia tunnuksia".[13]

Sekasorto

Suurin huomio mielenosoituskutsussa on kohdistunut sen viimeiseen kappaleeseen, jossa puhuttiin "sekasorron" tuomisesta Helsingin kaduille. Kutsun englanninkielisessä versiossa käytettiin sanaa "disorder"[14] ja ruotsinkielisessä sanaa "kaos"[15]. Myös poliisi perusteli mittavia turvatoimiaan juuri aikeilla aiheuttaa sekasortoa.[16] Kappale kokonaisuudessaan kuului:

Kansainvälisen moninkeskeisen systeemin ylläpitäminen käy yhä vaikeammaksi. Eri puolilla Kiinaa pienviljelijät ja hikipajojen työläiset mellakoivat lähes päivittäin. Vähintä mitä me yhdessä voimme tehdä heidän tukemisekseen on tuoda edes hieman sekasortoa myös Helsingin kaduille.[12]

Tapahtuneen jälkeen järjestäjät ovat täsmentäneet, että sekasorto voidaan ymmärtää lentävien pullojen lisäksi huono-osaisten ongelmien tuomisena julkisuuteen, jolloin näistä tulee myös johtajien ongelmia. Järjestäjät ilmoittivat luottaneensa osanottajien harkintakykyyn käytettävien toimintatapojen suhteen.[13]

"Me haluamme kaiken!"

Poliisirengas Helsingin postitalon luona

Mielenosoituksen järjestäjät täsmensivät motiivejaan tiedotteessa, joka oli otsikoitu "Me haluamme kaiken!" ja jota jaettiin esimerkiksi aiemmin lauantaina 9. syyskuuta pidetyssä Helsinki 2006 -verkoston järjestämässä mielenosoituksessa. Tiedotteessa ei puhuttu sekasorron aiheuttamisesta, vaan siinä lähinnä kritisoitiin Euroopan unionia, Kiinan kansantasavaltaa ja näiden liittolaisiksi Suomessa miellettyjä. Osansa sai myös rauhanomaisuutta ja yhteistyötä poliisin kanssa korostanut Helsinki 2006 -verkosto. Tiedotteen laatijat (Dongzhou koalitio) julistivat tukijoillaan olevan "enemmän yhteistä Kiinassa päivittäin mellakoivien pienviljelijöiden ja hikipajojen työläisten kanssa kuin vallanpitäjien kanssa, tai heidän kanssaan jotka kahlitsevat protestinsa raameihin joissa vallanpitäjät pitävät niitä vaarattomina".[17]

Ilmoitus mielenosoituksesta

Mielenosoituksesta oli tehty edellisenä päivänä kokoontumislain 7 §:n vaatima ilmoitus, jossa kerrottiin marssin suunniteltu reitti Kiasmalta Messukeskukselle.[8][18] Poliisi ilmoitti neuvotelleensa perjantaina järjestäjien kanssa[19] ja järjestäjien mukaan neuvotteluja käytiin mielenosoituksen ilmoittajan kanssa myös lauantaina Kiasman edustalla.[13] Poliisi on jälkeenpäin todennut, ettei tehty ilmoitus ollut asianmukainen.[7] Puutteena nähtiin ettei ilmoituksen tekijä ollut tapahtuman virallinen järjestäjä eikä kulkueen reitti myöskään sopinut poliisille.[20] Järjestäjät ovat kertoneet kieltäytyneensä poliisin perjantaina esittämistä neuvotteluista "edustajien" välillä, koska eivät usko edustajien voivan neuvotella kaikkien järjestäjien puolesta. Poliisi ei myöskään ilmoittanut vaihtoehtoista reittiä, josta olisi voitu neuvotella kaikkien järjestäjien kesken.[13]

Tapahtumat lauantai-iltana

Mielenosoituksen oli mainostettu alkavan kello 17.45, jolloin Kiasman eteen olikin kerääntynyt runsaasti asiasta jollakin tavalla kiinnostuneita. Varsinaisen mielenosoituksen lisäksi yleisön kiinnostusta lisäsi poliisien suuri lukumäärä sekä hiphop-artistit Asa ja Julma-Henri, joiden oli mainostettu esiintyvän tapahtuman yhteydessä. Poliisi oli kuitenkin käännyttänyt äänentoistolaitteita sisältäneen auton pois sen pyrkiessä paikalle ennen puolta kuutta.[21] Myös paikalla olleiden henkilötietoja tarkastettiin jo ennen tapahtuman suunniteltua alkua. Poliisi yritti myös etsiä jonkinlaisia johtajia, joiden kanssa se olisi halunnut sopia esimerkiksi paikalle asetettavista järjestyksenvalvojista.[22]

Kuva 1. Poliisit olivat täydessä mellakkavarustuksessa

Kun poliisi ei saanut mielenosoituksen järjestäjiin haluamansa kaltaista neuvotteluyhteyttä, se saartoi kaikki Kiasman edessä olleet hieman kuuden jälkeen. Ennen saartoa poliisit katosivat hetkeksi alueelta, mutta pian paikalle saapui ainakin neljä linja-autollista väkijoukkojen hallintaan erikoistuneita poliiseja täydessä varustuksessa (kuva 1). Nämä muodostivat saartorenkaan Postitalon nurkasta Kiasman kulmaan. Toinen poliisiketju sulki Sanomatalolle johtavan tienpätkän.[21]

Osa mielenosoitusta varten kokoontuneista yritti noin kymmenen minuuttia saarron toteuttamisen jälkeen poistua paikalta Postitalon vierestä rynnäköllä.[21]. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen poliisia kohti heitettiin joitakin esineitä ja näitä kasteltiin vesipyssyillä.[2] Tämän jälkeen kello 18.20 poliisi ilmoitti keskeyttävänsä alkaneeksi tulkitsemansa mielenosoituksen järjestyshäiriöiden vuoksi ja kertoi valmistautuvansa voimankäyttöön.[21][23]

Piirityksen sisälle jääneillä sadoilla ihmisillä ei ollut käytännössä mahdollisuutta päästä pois alueelta, vaikka poliisi kehotti useasti hajaantumaan. Viranomaisten äänentoisto oli riittämätöntä, ja moni saarretuista kuuli hajaantumiskäskyn vasta kauan saarron jälkeen. Ulos pääsi aluksi vain joitakin yksittäisiä ihmisiä, kuten vanhuksia, jotka poliisi arveli vaarattomiksi. Suurin osa saarretuista otti tilanteen rauhallisesti, mutta osa heitteli välillä pulloja kohti poliiseja. Monet antoivat poliisien kuulla, mitä mieltä näistä olivat. Liian lähelle poliisirivistöä uskaltautuneita vedettiin yksitellen pois ja heidät vietiin tarkoitukseen varattuihin linja-autoihin. Lopulta, kahdeksan jälkeen, poliisi alkoi päästää ihmisiä rivakammin ulos rivistönsä yhdestä päästä.[21] Ihmisille kerrottiin, että nämä syyllistyvät rikokseen, elleivät poistu paikalta. Poliisi kuvasi kaikki saarrosta pois päästetyt ja vaati kertomaan nimen sekä tarkasti ihmisten kassit. Osalle esitettiin lisäkysymyksiä.

Yli kolme tuntia kestäneen piirityksen aikana poliisia kohti heitettiin lukuisia pulloja. Viisi ihmistä loukkaantui lievästi.[24] Levottomuuksia aiheuttivat saarrettujen lisäksi poliisin massiivisesta operaatiosta närkästyneet kaupunkilaiset saarron ulkopuolella.[3] Poliisin toteutettua saartonsa kerääntyi paikan päälle yhä enemmän uteliaita ihmisiä seuraamaan tilannetta. Poliisin päätettyä työntää nämä kauemmas saarretuista (kuva 2.) provosoitui osa jälleen heittämällä pulloja poliiseja kohti.

Kuva 2. Yksirivinen poliisirivistö käveli eteenpäin tyhjentäen lasipalatsin edustan

Poliisi kertoi aluksi, että sen päälle olisi lentänyt pullojen lisäksi bensiiniä,[8] mutta tästä ei ole puhuttu myöhemmin. Helsingin Sanomien mukaan yhdessä vesipyssyssä olisi ollut tuntematonta ainetta, joka tukki poliisien hengitystiet.[25]

Kiinniotetut

Poliisi otti illan aikana kiinni 136 ihmistä, joista Helsingin Sanomien mukaan 20 päätettiin sunnuntaina pidättää.[24] Rikosylitarkastaja Jouko Salon mukaan pidätettyjä oli maanantaiaamuna vielä 31. Suurin osa pidätetyistä kuitenkin vapautettiin iltaan mennessä ja viimeinenkin tiistaiaamuna.[26] Kiinni otettujen joukossa oli suomalaisten lisäksi joitakin ulkomaalaisia.[16]

Poliisin suojissa saivat viettää yönsä esimerkiksi Vasemmistoliiton nykyinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja vihreiden entinen kansanedustaja Ville Komsi. Molemmat vietiin yöksi putkaan.[27] Omien sanojensa mukaan kumpikaan ei ollut aikonut osallistua varsinaiseen mielenosoitukseen. Arhinmäki otettiin kiinni vasta päästyään pois saarrosta ollessaan kuvaamassa mellakkapoliisin toimintaa kamerakännykällä Vanhan ylioppilastalon edessä.[28] Komsi puolestaan otettiin kiinni yhdessä Suomen Kuvalehdelle työskennelleen kuvaajan kanssa viimeisinä saarron sisälle jääneinä klo 21.20, kun he eivät totelleet poliisin poistumiskäskyä.[23][21]

Poliisin tiedotus

Poliisi on tiedottanut lauantain tapahtumista useissa järjestämissään tiedotustilaisuuksissa, joissa operaatiota on pidetty kaikin puolin onnistuneena, eikä itsekritiikille ole nähty aihetta. Poliisiylijohtaja Markku Salminen sanoi 12. syyskuuta toiminnan olleen "juuri sellaista mitä sen parhaimmillaan uskottiin olevan". Salminen ei pitänyt tutkimuksia tarpeellisina ja ilmoitti myös uskovansa, ettei hävettävää löydy.[7] Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen on kertonut lauantai-illan sujuneen "suunnitelmien mukaan".[29]

Poliisirengas Helsingin postitalon luona

Saarto

Tiistaina 12. syyskuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa poliisiylijohtaja Markku Salminen kertoi saaneensa kuulla suojelupoliisilta torstaina 7. syyskuuta, että oli syytä olettaa mielenosoituksen muuttuvan mellakaksi. Tämän jälkeen päätettiin Salmisen mukaan toimia "etupainotteisesti" ja poliisin vahvuutta lisättiin vielä sadalla.[7] Saartoa on perusteltu (mm.) sillä, että "väkivaltaiseksi arvioidun mielenosoituskulkueen liikkuminen kaupungin keskustassa olisi saattanut vaarantaa kaupunkilaisten turvallisuutta ja aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle."[8]

Kerätyt tiedot

Viranomaiset ilmoittivat aluksi tallentavansa kaikkien tiedot rekistereihinsä,[16] mutta myöhemmin tarkennettiin, että tarpeeton aines heitetään pois.[7] Rajavartiolaitos kuvasi videolle myös saartorenkaan ulkopuolella ollutta yleisöä.[30]

Astalot

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku on perustellut poliisin toimintaa saarron jälkeen piiritetyiksi joutuneiden "astaloilla", joilla hän ilmeisesti viittasi poliisin valokuvaan, joka sisälsi neljä metalliputkea, mattoveitsen, spraykannun, pesäpallomailan ja ketjuja.[7] Dongzhou-koalitio kommentoi väitteitä astaloista mellakkayrityksen todisteina toteamalla: "käsityksemme mukaan tällainen arsenaali ei riitä mellakan järjestämiseen".[13]

Kannanotot

Wikiuutiset
Wikiuutiset

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt ilmoitti tutkivansa poliisin toimet saatuaan niistä kymmeniä kanteluja. [9] Hänen marraskuussa 2007 tekemänsä ratkaisun mukaan poliisi menettelikin osin lainvastaisesti Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä. Hänen mukaansa eniten aihetta arvosteluun antavat eräät kiinniotot ja kiinniotettujen osin nöyryyttävä kohtelu. Kahdessa tapauksessa hän antoi huomautuksen ylikonstaapelille ja Helsingin poliisilaitokselle perusteettomasta kiinniotosta. Sen sijaan mielenosoituksen keskeyttäminen oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainmukaista, mutta sen toteuttamistapa oli laajuudeltaan ja kestoltaan ongelmallisia. Osan saamistaan kanteluista koskien väitteitä poliisin liiallisesta voimankäytöstä apulaisoikeusasiamies siirsi kihlakunnansyyttäjän arvioitaviksi. Merkittävää on, että apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan kokoontumisvapauden koskevan vain rauhanomaisia mielenosoituksia.[6]

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on puolestaan ilmaissut huolensa kansalaisten tietosuojasta. Hän ilmoitti selvittävänsä teknisen valvonnan kohdistumista henkilöihin, "joilla ei ollut mitään tekemistä koko tapahtuman kanssa".[30]

Pääministeri Matti Vanhanen antoi STT:lle lähettämässään tiedotteessa tukensa poliisille heti tuoreeltaan. Vanhasen mukaan käytetyt keinot olivat "hyvin perusteltuja toimia, koska mielenosoittajat olivat sanoneet etukäteen, että he haluavat aiheuttaa sekasortoa"[31]. Sisäministeri Kari Rajamäki on puolustanut poliisin valintoja monissa yhteyksissä ja hän on luonnehtinut niitä "ammattitaitoisiksi"[29] sekä "täyden tunnustuksen ja kiitoksen" ansaitseviksi.[32]

Mielenosoituksen järjestäjät ovat syyttäneet poliisia lehdistötiedotteessaan muun muassa yhteistyökyvyttömyydestä, provokaatiosta ja väkivaltaisuudesta.[5]

Mielenosoitus ja sen torjunta on ollut suosittu puheenaihe poliitikkojen keskuudessa. Eduskunnassa asiasta keskusteltiin kyselytunnilla 14. syyskuuta. Vasemmistoliiton Annika Lapintie arvosteli suullisessa kysymyksessään poliisin toimintaa varsinkin ihmisten yksityisyyden kannalta ja keskusteluun otti osaa viitisentoista kansanedustajaa.[32] Vihreä liitto on ilmoittanut harkitsevansa välikysymyksen tekemistä poliisin otteista, mikäli tulevat selvitykset antavat siihen aihetta. Vihreiden varapuheenjohtaja Janne Länsipuro on paheksunut erityisesti siviiliasuisten poliisien käyttöä mielenosoituksessa.[33] Vasemmistonuoret on vaatinut kannanotossaan [34] tutkintaa poliisin toimista, jotka sen mukaan johtivat sivullisten loukkaantumisiin, koska jotkut saivat osumia mielenosoittajien heittämistä pulloista pyrkiessään ulos saartorenkaasta.[35]

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 12. syyskuuta otti osittain kriittisen kannan poliisin toimintaan pohtimalla, oliko sivullisten useita tunteja jatkunut motittaminen ja valokuvaaminen perusteltua.[36] Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa "Aivan uusi poliisi" 15. syyskuuta syytettiin virkavaltaa ylimitoitetuista otteista, perusoikeuksien toteutumisen estämisestä ja ammattitaidottomuudesta, joihin vedoten todettiin olevan "aika rajoittaa poliisin valtuuksia".[37]

Viestinnän Keskusliitto paheksui 22. syyskuuta 2006 sisäministeri Kari Rajamäelle lähettämässään kirjeessä sitä, että poliisi oli pidättäessään Suomen Kuvalehden valokuvaajan vaikeuttanut vapaata tiedonvälitystä, ja pyysi, että jatkossa poliisilla olisi selvät ohjeet siitä, miten toimittajien ja kuvaajien työskentely vastaavanlaisissa tilanteissa turvataan.[38] Myös Suomen Journalistiliitto on ihmetellyt poliisin toimintaa.[39] Lokakuussa 2007 kritiikin esittäjiin liittyi Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI), joka totesi kannanotossaan pettymyksensä lehdistönvapaudesta tunnetun maan toimintaan lehtikuvaajan tapauksessa.[40] Käräjäoikeuden tuomion jälkeen Euroopan Journalistiliitto ilmaisi paheksuntansa työtään tekevän toimittajan tuomitsemisesta. [41]

Aamulehden Taloustutkimuksella tuottaman kyselyn mukaan 68 prosenttia suomalaisista piti poliisin toimia mielenosoituksen estämiseksi oikeutettuina ja 71 prosenttia vastasi luottavansa siihen, että poliisi huomioi kansalaisoikeudet aina riittävän hyvin. Puhelinhaastatteluna 18.–21. syyskuuta tehtyyn kyselyyn vastasi 1 009 15–79-vuotiasta suomalaista.[42]

Oikeusprosessit

Wikiuutiset
Wikiuutiset

Mielenosoittajia vastaan

Helmikuussa 2007 Helsingin poliisi ilmoitti epäilevänsä 86 Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista, joiksi lueteltiin virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, väkivaltainen mellakka, laiton naamioituminen, niskoittelu poliisia vastaan, ampuma-aserikos ja haitanteko virkamiehelle. Rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan epäiltyjen joukossa oli aktivistien lisäksi "kaikenlaista hengailijaa".[10] Rikostutkintaa on pidetty poikkeuksellisen laajana. Esimerkiksi poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja ei muista uraltaan vastaavaa tapausta.[43]

Toukokuussa 2007 syyttäjä nosti syytteet 86 henkilöä vastaan, joista kahdeksan on myöntänyt syytteet. Syytteet vastaavat poliisin epäilyjä ja vaihtelevat yksittäisestä ampuma-aserikoksesta, useasta väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta lievempiin kuten haitantekoon virkamiehelle, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan.[11]

Suomalaisittain laaja oikeudenistunto pidettiin joulukuun 2007 alussa (tuomiot julkistettiin 17.12.2007 kl 13[44]), jossa Helsingin käräjäoikeus antoi enimmillään puolen vuoden ehdolliset vankeustuomiot 16:lle vastaajalle. Sakkoja sai 42 vastaajaa, 2 jätettiin rangaistuksetta ja 14 vastaajan syytteet hylättiin. Lisäksi alkuperäisistä 86 syytetystä 12 jätettiin haastamatta oikeuteen.

Ehdolliset rangaistukset tulivat väkivaltaiseen mellakkaan osallistumista tai virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, jollaiseksi laskettiin muun muassa pullojen heittely. Kaikkiaan väkivaltaisesta mellakasta tuomittiin 22, mutta alaikäiset selvisivät sakkorangaistuksilla. Lopuille sakot puolestaan tulivat haitanteosta virkamiehille ja niskoittelusta poliisia vastaan, kuten poliisin antaman poistumiskäskyn tottelematta jättämisestä. Poliisia vastaan oli niskoitellut muun muassa entinen vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen, joka oli myös toinen niistä, joiden oikeus katsoi niskoitelleen, mutta jätti rangaistukseen tuomitsematta. [45][46]

Suomen Kuvalehti valitti toimittajansa tuomiosta hovioikeuteen.[47] Hovioikeus ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena muuttaa käräjäoikeuden tuomiota eikä hovioikeuden päätös saanut korkeimmasta oikeudesta valituslupaa. Suomen Kuvalehti aikoo viedä tapauksen edelleen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen.[48][49]

Poliisin toimia vastaan

Perjantai-iltapäivään 22. syyskuuta 2006 mennessä eduskunnan oikeusasiamiehelle oli toimitettu 53 kantelua poliisin toiminnasta Smash Asem -mielenosoituksessa. Kanteluiden määrä voi olla lajissaan Suomen ennätys.[50] Poliisien toiminnan tutkintaa vaikeutti se, että epäiltyjen poliisien tunnistaminen oli vaikeaa, koska paikalla oli poliiseja ympäri Suomea eikä poliisien käyttämissä mellakka-varusteissa ollut yksilöiviä tunnusmerkkejä.[51]

Maaliskuussa 2007 kihlakunnansyyttäjä käynnisti esitutkinnan kahdesta kiinniotosta epäillen poliiseja pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinta eteni kahden poliisin osalta syytteeksi. Helsingin käräjäoikeus 31.3.2008 annetussa päätöksessään hylkäsi syytteet pahoinpitelystä ja virka-aseman väärinkäytöstä. [52][53]

Populaarikulttuurissa

Jontin & Shakan levyllä "Rata-Äänite" on kappale Paska Juttu joka ruotii Smash Asemin tapahtumia. Mukana kappaleella on myös paikan päällä ollut räppäri Petos.

Viitteet

  1. ↑ http://asem.anarkismi.net/
  2. ↑ a b c Poliisi piiritti ja pidätti mielenosoittajia Kiasman luona (Helsingin Sanomat 9.9.2006, päivitetty 10.6.2006 10:50 [1]
  3. ↑ a b c Iltalehti 9.9.2006: Poliisi piiritti mielenosoittajia Kiasmalla
  4. ↑ Asem-mielenosoitus poiki kanteluita (Yle 15.09.2006) [2]
  5. ↑ a b Mielenosoittajat: Poliisi ei suostunut yhteistyöhön. Mellakka väärä sana tapahtumille 10.9.2006. Dongzhou koalitio. Viitattu 4.8.2010.
  6. ↑ a b c Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt: eoak 1836/2007: Viranomaisten toiminta Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä 28.11.2007. Suomen eduskunta. Viitattu 28.11.2007.
  7. ↑ a b c d e f g Poliisi ja Asem-mielenosoitus tiedotustilaisuus (12.9.2006) ks. Yleisradion video tilaisuudesta
  8. ↑ a b c d Poliisi tutkii Kiasman mielenosoitusta mellakkana (Helsingin Sanomat 10.9.2006 17:38) [3]
  9. ↑ a b Poliisin toiminnasta Smash Asemissa jo yli 50 kantelua (Helsingin Sanomat 22.9.2006 18:28) [4]
  10. ↑ a b Poliisi epäilee 86 ihmistä rikoksista Smash Asemissa (Helsingin Sanomat 6.2.2007, 14:46) linkki
  11. ↑ a b Smash Asem -kahinoista joutuu oikeuteen kaikkiaan 86 ihmistä. Helsingin Sanomat, 24.5.2007, s. A7.
  12. ↑ a b c Kutsu protesteihin Helsingin ASEM-huippukokousta vastaan 9.-11. syyskuuta (Dongzhou koalitio) [5]
  13. ↑ a b c d e Smash ASEM - usein kysytyt kysymykset (Takku 14.9.2006) [6]
  14. ↑ A call to protest against ASEM summit in Helsinki 9th-11th of September 2006 2006. Dongzhou coalition. Viitattu 4.8.2010. Malline:Eb
  15. ↑ Inbjudan till protesterna mot Helsingfors ASEM -toppmote 9.-11 september 2006. Dongzhou koalitionen. Viitattu 4.8.2010. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b c Poliisi puolusti mielenosoittajien kiinniottoja (Ilta-Sanomat 10.9.2006 13:03)
  17. ↑ Me haluamme kaiken! 2006. Dongzhou koalitio. Viitattu 4.8.2010.
  18. ↑ Tarkempi reitti ks. Smash ASEM - usein kysytyt kysymykset (Takku 14.9.2006) [7]
  19. ↑ Perjantain mielenosoitukset sujuneet rauhallisesti (Yleisradio 9.9.2006 7:20) [8]
  20. ↑ Asem-mielenosoituksesta parikymmentä pidätystä (Yle 12.09.2006 14:00) [9]
  21. ↑ a b c d e f Kustaa Hulkko: Helsingin henki (Suomen Kuvalehti 37/2006)
  22. ↑ Seitsemän uutiset (MTV3 10.09.2006) [10]
  23. ↑ a b Villen vankilavihkot (Vihreä lanka 37/2006) [11]
  24. ↑ a b Kaksikymmentä pidätystä Kiasman mielenosoituksesta (Helsingin sanomat 10.9.2006 10:33, päivitetty 20:25) [12]
  25. ↑ Kuvia Asem-mielenosoituksesta (Helsingin Sanomat) [13]
  26. ↑ Kaikki Helsingissä pidätetyt mielenosoittajat vapaiksi (Helsingin Sanomat 12.9.2006 13:32, päivitetty: 13:37) [14]
  27. ↑ Kaupunginvaltuutetut vietiin yöksi putkaan(Ilta-Sanomat 11.9.2006 06:55)[15]
  28. ↑ Paavo Arhinmäki: Kymmeniä syyttömiä otettiin kiinni (www.punajuuri.net) [16]
  29. ↑ a b Noin 20 pidätystä mielenosoituksessa, Rajamäki puolusti toimia (Helsingin Sanomat 10.9.2006 10:33, päivitetty 22:25) [17]
  30. ↑ a b Apulaisoikeusasiamies tutkii poliisin toimet Smash ASEM -mielenosoituksessa (Helsingin Sanomat 11.9.2006 8:36, päivitetty 14:09) [18]
  31. ↑ Vanhaselta tuki poliisin toimille (Helsingin sanomat 9.9.2006) [19]
  32. ↑ a b SKT 112/2006. Poliisin toiminta mielenosoitusten yhteydessä (ptk 84/2006) [20]
  33. ↑ Iltalehti 16.9.2006: Vihreät röykyttävät poliisin toimia Smash Asemissa
  34. ↑ Joku raja, Rajamäki! (www.vasemmistonuoret.fi 17.19) [21]
  35. ↑ Poliisijohdon toimet tutkittava (Vasemmistonuorten kannanotto 10.9.2006) [22]
  36. ↑ Anarkistien motitus syytä tutkia (Helsingin Sanomat 12.9.2006)
  37. ↑ Aivan uusi poliisi (Suomen Kuvalehti 37/2006)
  38. ↑ Viestinnän Keskusliiton kirjelmä 22.9.2006 sisäministeri Kari Rajamäelle [23]
  39. ↑ Liitot paheksuvat poliisin toimia (Yleisradio 23.09.2006 14:56) [24]
  40. ↑ Iltalehti 25.10.2007: Sananvapausjärjestö tuomitsee lehtikuvaajan Asem-syytteen.
  41. ↑ Valokuvaajan tuomio rikkoo sananvapautta 20.12.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 1.9.2009.
  42. ↑ Kansa hyväksyy poliisin menetelmät mielenosoituksessa (Aamulehti.fi 22.09.2006 22:38)
  43. ↑ Mikko Paakkanen: Poikkeuksellisen laaja rikostutkinta (Helsingin Sanomat 6.2.2007) linkki
  44. ↑ Helsingin Sanomat, 17.12.2007, Oikeus antaa tuomion Smash Asemista
  45. ↑ 16 sai ehdollista Smash Asem -mielenosoituksesta Yleisradio Oy. Viitattu 17. joulukuuta 2007.
  46. ↑ 16 sai ehdollista Smash Asemista Iltalehti. Viitattu 17. joulukuuta 2007.
  47. ↑ Suomen Kuvalehti aikoo valittaa tuomiosta Suomen Kuvalehti. 17.12.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 18.12.2007.
  48. ↑ Suomen Kuvaleden valokuvaajan tuomio säilyi hovissa 30.4.2009. Suomen Kuvalehti. Viitattu 1.9.2009.
  49. ↑ STT: Kuvaajan Smash Asem -tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen? 1.9.2009. Iltasanomat. Viitattu 1.9.2009.
  50. ↑ Aamulehti 23.09.2006, etusivu
  51. ↑ Lasse Kerkelä: Osa rikoksesta epäillyistä Smash Asem -poliiseista on jäänyt tunnistamatta Helsingin Sanomat. 8.5.2008. Viitattu 1.8.2010.
  52. ↑ Yle, 9.1.2008, Kaksi lahtelaispoliisia syytteeseen Smash Asem -jupakasta
  53. ↑ Minna Passi: Käräjäoikeus hylkäsi Smash Asem -poliiseja vastaan nostetut syytteet Helsingin Sanomat. 31.3.2008. Viitattu 1.8.2010.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Smash ASEM.
Videoita ja kuvia
Tukimukset ja päätökset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Smash_ASEM&oldid=8853799”