Hullut koirat
| Hullut koirat Popeda | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | joulukuu 1980 – tammikuu 1981; MSL-studio, Lempäälä[3] | |
| Julkaistu | 2. maaliskuuta 1981[1] | |
| Formaatti | LP, MC, CD | |
| Tuottaja(t) | Pantse Syrjä | |
| Tyylilaji | rock | |
| Kesto | 38.05[2] | |
| Levy-yhtiö | Poko Rekords | |
| Listasijoitukset | ||
| Popedan muut julkaisut | ||
| Raswaa koneeseen! 1980 |
Hullut koirat 1981 |
Raakaa voimaa 1981 |
Hullut koirat on suomalaisen Popeda-yhtyeen kolmas studioalbumi, ja se julkaistiin maaliskuussa 1981.[1] Levystä odotettiin Popedan läpimurtoa, mutta loppujen lopuksi sekä yhtye että levy-yhtiö Poko Rekords olivat albumiin pääosin tyytymättömiä. Levyn kuuluisimpia kappaleita ovat ”Vankilalaulu” ja ”Ellu”.[5]
Yhtyeen kokoonpanoon albumilla kuuluivat Pate Mustajärvi (laulu), Arwo Mikkonen (kitara), Ari Puukka (kitara), Eebo Lehtinen (basso) ja Kai Holm (rummut). Levyn tuotti Eppu Normaalin kitaristi Pantse Syrjä.[6]
Albumin työstö
Popedan levy-yhtiö Poko Rekords odotti Hulluista koirista yhtyeen läpimurtoa, sillä edellinen studioalbumi Raswaa koneeseen! oli menestynyt kohtalaisesti ja yhtye veti keikoilleen mukavasti ihmisiä. Uskoa lisäsi se, että niin ikään Pokolle kuulunut Eppu Normaali oli tehnyt läpimurtonsa kolmannella albumillaan.[5]
Äänitykset tehtiin vuodenvaihteessa 1980–1981. Tuottajana työskenteli Eppu Normaalin kitaristi Mikko ”Pantse” Syrjä. Tieto uuden levyn työstämisestä tuli Popedalle yllättäen, eikä valmiita kappaleita juurikaan ollut,[3] ja valmiitkin kappaleet olivat peräisin 1970-luvun puolivälistä. Uudet laulut tehtiin vasta studiossa, missä aikaa kului juhlimiseen ja juomiseen.[3][5] Miksaukseen käytettiin aikaa vain yksi päivä.[7] Kitaristi Ari Puukka on todennut, että pidempi studioaika olisi parantanut levyn laatua.[8]
»Meille tapahtui samoin niin kuin kävi esim. Hassisen koneelle. Bändi soitti joitain sointukiertoja ja Ismo [Alanko] käveli kämpässä edes takaisin ja teki samalla laulumelodiaa. Me tehtiin tuohon aikaan samalla tavalla. Sen takia on monta Popeda-levyä, jossa lukee säv. sov. Lehtinen, Mikkonen, Mustajärvi, Puukka. Ne tehtiin kimpassa ja sitä kautta Arwolta [Mikkonen] alkoi tulla biisien aihioita.»
(Pate Mustajärvi, laulusolisti[9])
Kitaristi Arwo Mikkosen ehdotus albumin nimeksi oli Älämölöö, jossa levyn nimi olisi kirjoitettu viistosti punaisella maalilla vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Levy nimettiin kuitenkin Hulluiksi koiriksi.[10]
Musiikki
Albumin äänimaailma on Popedan mittapuussa erikoinen, sillä siitä puuttuu yhtyeelle tyypillinen raju, ”jyräävä” soundi. Äänessä on paljon diskanttia, ja laulu on huomattavan taka-alalla. Näihin ongelmiin on pidetty mahdollisenä syynä sitä, että äänityspaikkana toiminut MSL-studio oli juuri muuttanut Ylöjärveltä Lempäälään, eikä ollut vielä täysin valmis. Teoriaa tukee se, että Eppu Normaalin saman vuoden julkaisu Cocktail Bar kärsi samanlaisista ongelmista.[3] Studion omistaja Mika Sundqvistin mukaan studion uudet efektilaitteet aiheuttivat sen, että äänimaailmasta katosi tietty raakuus.[11]
”Vankilalaulu” muuttui studiossa jonkin verran. Pate Mustajärvi lauloi kappaleen tuottaja Pantse Syrjälle, joka teki siihen sen pohjalta soinnut. Syrjälle selvisi myöhemmin, että kappaleen kirjoittaja, yhtyeestä jo lähtenyt Ilpo Ainiala, oli tehnyt siihen alun perin aivan erilaisen soinnutuksen.[11]
Kappaleet
| A-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Sanat | Sävel | Kesto | |||||
| 1. | Onnenpyörä | Mikkonen | Mikkonen | 3.09 | |||||
| 2. | Läpi unen seinän | Mustajärvi | Mikkonen, Lehtinen, Mustajärvi | 3.38 | |||||
| 3. | Hullut koirat | Mustajärvi | Mikkonen, Lehtinen, Mustajärvi | 4.21 | |||||
| 4. | Korppi | Mikkonen | Mikkonen | 2.17 | |||||
| 5. | Taivaanrannan maalari | Mikkonen, Mustajärvi | Mikkonen | 2.53 | |||||
| 6. | Uni | Mustajärvi | Mikkonen | 3.48 | |||||
| B-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Sanat | Sävel | Kesto | |||||
| 7. | Blues | Mustajärvi | Mikkonen, Lehtinen, Puukka, Mustajärvi | 2.04 | |||||
| 8. | Älä koske! | Mustajärvi | Mikkonen | 4.00 | |||||
| 9. | Vankilalaulu | Ainiala | Ainiala | 2.54 | |||||
| 10. | Ellu | Mustajärvi | Mikkonen, Lehtinen, Mustajärvi | 3.58 | |||||
| 11. | Avaruusseikkailu | Mustajärvi | Mikkonen | 5.39 | |||||
Julkaisu ja vastaanotto
Poko Rekordsin Epe Helenius oli varannut levyn mainostamiseen suuren summan rahaa, mutta kuullessaan valmiin albumin hän tuli toisiin ajatuksiin. Hullut koirat ei vastannut odotuksia, ja hän perui suunnitelmat levyn suuresta markkinoinnista. Hän pelkäsi, että huonon albumin suuri mainostaminen tuhoaisi Popedan.[5] Yhtye ei olisi enää uskottava, jos huonon levyn markkinointiin sijoitettaisiin 100 000 markkaa.[7]
Hullut koirat ilmestyi 2. maaliskuuta 1981 ja oli parhaimmillaan listan sijalla 9.[1][4] Vaikka se menestyi listalla edellisalbumia paremmin, Epe Heleniuksen mukaan myynnillisesti yhtyeen uraan ajoittui nyt tasankovaihe.[7] Levyn kappaleista ”Ellu” muodostui pieneksi radiohitiksi ja ”Vankilalaulu” pysyi pitkään Popedan keikkaohjelmistossa.[12] Albumi ei ole myynyt kultalevyyn oikeuttavaa määrää.[13] Popedasta kertovan Ilikeesti kiitää -kirjan vuoden 2009 painos ilmoittaa albumin myyntiluvuksi 19 540 kappaletta.[14]
Levyltä ei tehty singlejulkaisuja.[15]
Albumi ilmestyi alkujaan vinyylilevynä ja C-kasettina. Ensimmäinen CD-versio ilmestyi 25. tammikuuta 1993.[16]
Listasijoitukset
| Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle | Lähde |
|---|---|---|---|---|
 Suomi
|
9. | 11 | maaliskuu 1981 | [4] |
Kritiikki
Popedan silloiset jäsenet ovat muistelleet albumia pääasiassa kriittiseen sävyyn. Basisti Eebo Lehtinen on kertonut, että levy ei tyydytä häntä yhtään, koska tuotanto oli hyvistä kappaleista huolimatta huonoa. Rumpali Kai Holmin mukaan Hullut koirat meni pieleen, koska siitä tuli musiikillisesti ”ehkä liian modernia ja erilaista Popedaa”. Holmin mielestä albumi kuulostaa kuitenkin kohtalaiselta, kun sitä soittaa lujalla äänenvoimakkuudella. Sen sijaan kitaristi Ari Puukka on kertonut olevansa albumiin ja erityisesti sen kitarasoundiin tyytyväinen. Puukan mukaan Hullut koirat toimii sitä paremmin mitä lujempaa sitä kuuntelee.[17]
Soundi-lehden kriitikko J.V. Sappinen antoi albumista hyvää palautetta huhtikuun 1981 numerossa. Hänen mielestään albumilla on ”juuri sellaista helvetillistä menoa, ilkeitä riffejä, tulista kitaranvingutusta ja synkän häiriintyneitä sanoituksia kuten pitääkin”. Sappisen mukaan Hullut koirat sisältää ”parhaimmillaan jo aika kovaa meininkiä”. Aivan täysosumana hän ei albumia kuitenkaan pidä, sillä ”kestävää materiaalia ei tunnu riittäneen ihan loppuun saakka”.[11]
Kansan Lehden nimimerkki Jussi totesi alkuaikoina punk-yhtyeen maineessa olleen Popedan siirtyneen yhä enemmän raskaampiin soundeihin. Jussi kehuu ”Taivaanrannan maalari” -kappaleen ydinsodan pelosta kertovaa sanoitusta. Hänen mielestään se on osoitus siitä, että ”kyllä näillä jurteilla on myös sanottavaa”.[18] Jussi kuitenkin myös arvostelee tuottaja Pantse Syrjää albumin häiritsevistä, suttuisista soundeista.[8]
Juho Juntunen kirjoitti Suosikissa, että Hulluilla koirilla on monia mainiota kappaleita, joissa on ”aimo annos synkkyyttä ja kiihkeää raivoamista”. Vastapuolena mukana on kuitenkin tyypillisiä täyteraitoja, jotka eivät toimi ja sanat menettävät kärkensä.[19]
Kokoonpano
Muusikot
- Pate Mustajärvi – laulu, sepelimylly, kaljabasso, sähköhelistin
- Arwo Mikkonen – sähkökitara, akustinen kitara, laulu
- Ari Puukka – rytmikitara
- T.T. Holm – rummut
- Eebo Lehtinen – basso
- ”The Jailbird’s” (Pantse Syrjä, Jykä Melartin & Pate Mustajärvi) – laulu ja soitto kappaleella ”Vankilalaulu”
- Kaapo Lehtonen – huilu
- Maija & Mikko – taustalaulut ”siellä ja täällä”
Muut
- Tuottaja: Pantse Syrjä
- Äänitetty MSL-studiossa Lempäälässä joulukuussa 1980 ja tammikuussa 1981
- Miksattu helmikuussa 1981
- Kansi: San Francisco Juntunen
Painokset
| Formaatti | Levy-yhtiö ja tunnus | Julkaistu | Lähde |
|---|---|---|---|
| LP | Poko PÄLP 22 | 2.3.1981 | [20] |
| MC | Poko POKS 22 | 2.3.1981 | [21] |
| CD | Poko POKOCD 85 | 25.1.1993 | [16] |
Lähteet
- Discogs.com
- Kontiainen, Vesa: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.
- Kontiainen, Vesa: Popeda: Ilikeesti kiitää – vuodet 1977–2008. Like, 2009. ISBN 978-952-01-0328-6.
Viitteet
- ↑ a b c Kontiainen 2004, s. 632. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”Kontiainen/632” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 1981 Hullut koirat Popeda.org. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ a b c d Kontiainen 2004, s. 116.
- ↑ a b c Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 237. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
- ↑ a b c d Kontiainen 2004, s. 115.
- ↑ a b Popeda: Hullut koirat -vinyylin takakannen tiedot (PÄLP 22)
- ↑ a b c Kontiainen 2009: s. 72.
- ↑ a b Kontiainen 2009: s. 69.
- ↑ Kontiainen 2009: s. 68.
- ↑ Kontiainen 2009: s. 70.
- ↑ a b c Kontiainen 2009: s. 71.
- ↑ Kontiainen 2004, s. 116.
- ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Kulta- ja platinalevyt ifpi.fi. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ Kontiainen 2009: s. 431.
- ↑ Kontiainen 2004, s. 625.
- ↑ a b Popeda - Hullut Koirat (CD, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Kontiainen 2009: s. 69–70.
- ↑ Kontiainen 2009: s. 70–71.
- ↑ Kontiainen 2009: s. 73.
- ↑ Popeda - Hullut koirat (Vinyl, LP, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Popeda - Hullut koirat (Cassette, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)