Ero sivun ”Stansvikin kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 87.93.189.87) ja palautettiin versio 22259828, jonka on tehnyt Coen: Ei perusteluja rahasumman piilottelemiseen yhteenvedossa saati käyttäjän keskustelusivulla Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Omistajuus == |
== Omistajuus == |
||
Maaliskuussa 2024 Helsingin kaupunki ilmoitti myyneensä kartanon |
Maaliskuussa 2024 Helsingin kaupunki ilmoitti myyneensä kartanon Stansvikin kartano Oy:lle, jonka toimitusjohtajana toimii Tommi Korkala. Kauppaan kuuluivat myös muun muassa kaksi tenniskenttää ja venelaitureita. Kartanon ostanut yritys lupasi kaupan yhteydessä remontoida kartanorakennuksen. Kartanolla tuotetaan esimerkiksi ravintola-, majoitus- ja vierasvenesatamapalveluita. Toiminta on tarkoitus käynnistää vappuna 2024.<ref name="HS 2024"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 19. maaliskuuta 2024 kello 09.47
| Stansvikin kartano | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kruunuvuorenranta, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°09′49″N 25°01′49″E / 60.1636°N 25.0303°E |
| Rakennustyyppi | Kartanon päärakennus, rakennus ja kartano (d) |
| Käyttö | Kartanon päärakennus |
| Suunnittelija | Fabian Casimir Roswall (d) |
 Stansvikin kartano |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Stansvikin kartano on kartano Laajasalon kaupunginosassa Helsingissä. Kartano oli Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1938 vuoteen 2024. Kartano sijaitsee Kruunuvuorenrannan osa-alueella, jonka nimi oli vuoteen 2013 asti Tahvonlahti (ruots. Stansvik).
Kartanon alueen rakennukset on suojeltu.[1] Sittemmin museokäytössä ollut päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1804, jolloin se oli kapteeni Fabian Casimir Roswallin omistuksessa. Roswall todennäköisesti myös suunnitteli rakennuksen itse. Kartanoon vievää tietä koristavat 1860-luvulta peräisin olevat tammipuut.
Stansvik alkoi toimia itsenäisenä tilana vuonna 1798, mitä ennen se oli Degerön kartanoon tilaan kuulunut torppa. Roswallin jälkeen kartanon omisti vuosina 1805–1817 taidemaalari Emanuel Thelning. Sen jälkeen se oli ensin Edelheimin ja vuodesta 1856 Willebrandin suvun omistuksessa. Knut Felix von Willebrand toteutti 1800-luvun puolivälin jälkeen muutoksia päärakennukseen. Helsingin kaupunki osti tuolloin 100 hehtaaria käsittäneen kartanon Willebrandin suvulta vuonna 1938. Kartanon vuokralaisena on ollut vuodesta 1945 kaupungin virkamiesyhdistys (nykyisin Jyty Metropoli ry). Kartanon entisille maille rakennettiin 1950-luvulla kesäasuntoja.
Omistajuus
Maaliskuussa 2024 Helsingin kaupunki ilmoitti myyneensä kartanon Stansvikin kartano Oy:lle, jonka toimitusjohtajana toimii Tommi Korkala. Kauppaan kuuluivat myös muun muassa kaksi tenniskenttää ja venelaitureita. Kartanon ostanut yritys lupasi kaupan yhteydessä remontoida kartanorakennuksen. Kartanolla tuotetaan esimerkiksi ravintola-, majoitus- ja vierasvenesatamapalveluita. Toiminta on tarkoitus käynnistää vappuna 2024.[1]
Lähteet
- Kartanopuistot, rakennusvirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Stansvikin kartanon päärakennus Laajasalon rakennusinventointi
Viitteet
- ↑ a b Perttu, Jukka & Welling, Roosa: Laajasalo | Helsinki sai historiallisen kartanon myytyä – uusi yrittäjä kertoo suunnitelmistaan Helsingin Sanomat. 11.3.2024. Viitattu 11.3.2024.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stansvikin kartano Wikimedia Commonsissa
