Ero sivun ”Julkinen tila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Laissa ei ole olemassa puolijulkista tilaa. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14BB:638:527D:0:0:5A32:FA01) ja palautettiin versio 21825967, jonka on tehnyt Qwerty12302; lähteistetyn tiedon poisto, lain tarkoittamaa yleistä paikkaa käsitellään toisessa osiossal Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Yksityisiä tiloja ovat asunnot ja niihin liittyvät parvekkeet ja pihat.<ref name= "läh" /> |
Yksityisiä tiloja ovat asunnot ja niihin liittyvät parvekkeet ja pihat.<ref name= "läh" /> |
||
Julkisten ja yksityisten tilojen välillä on osittain julkisia eli '''puolijulkisia tiloja'''.<ref name="läh" /> Näitä ovat esimerkiksi kauppakeskukset ja kahvilat. Niihin voi mennä periaatteessa kuka tahansa, mutta ne ovat kuitenkin [[yksityisomistus|yksityisessä omistuksessa]]. Puolijulkisten tilojen omistajat voivat asettaa rajoituksia tilojen käytölle, esimerkiksi kieltää joitakin ihmisiä tulemasta sisään.<ref name= "läh" /> |
|||
Tilan julkisuuden aste saattaa vaihdella. Jos kotipihalla järjestetään kirpputori, yksityisestä tilasta tulee julkinen tietyksi aikaa.<ref name="läh" /> Julkinen katu voidaan sulkea aidoilla esimerkiksi ravintolaksi, jolloin se muuttuu yksityiseksi tilaksi.<ref name= "läh" /> |
Tilan julkisuuden aste saattaa vaihdella. Jos kotipihalla järjestetään kirpputori, yksityisestä tilasta tulee julkinen tietyksi aikaa.<ref name="läh" /> Julkinen katu voidaan sulkea aidoilla esimerkiksi ravintolaksi, jolloin se muuttuu yksityiseksi tilaksi.<ref name= "läh" /> |
||
Versio 25. marraskuuta 2023 kello 08.53
Julkinen tila tai julkinen paikka on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä. Valtion virastot tai kaupunkien ylläpitämät kirjastot, puistot ja aukiot ovat julkisia tiloja. Myös kadut ovat julkista tilaa.[1]
Yksityisiä tiloja ovat asunnot ja niihin liittyvät parvekkeet ja pihat.[1]
Julkisten ja yksityisten tilojen välillä on osittain julkisia eli puolijulkisia tiloja.[1] Näitä ovat esimerkiksi kauppakeskukset ja kahvilat. Niihin voi mennä periaatteessa kuka tahansa, mutta ne ovat kuitenkin yksityisessä omistuksessa. Puolijulkisten tilojen omistajat voivat asettaa rajoituksia tilojen käytölle, esimerkiksi kieltää joitakin ihmisiä tulemasta sisään.[1]
Tilan julkisuuden aste saattaa vaihdella. Jos kotipihalla järjestetään kirpputori, yksityisestä tilasta tulee julkinen tietyksi aikaa.[1] Julkinen katu voidaan sulkea aidoilla esimerkiksi ravintolaksi, jolloin se muuttuu yksityiseksi tilaksi.[1]
Yleinen paikka Suomen järjestyslaissa
Suomen järjestyslain määräykset koskevat yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.[2] Yleinen paikka tarkoittaa tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta. Yleinen paikka tarkoittaa myös rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin. koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f Kaikille avoin julkinen tila Lähellä kaupungissa. Arkistoitu 10.2.2016. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Järjestyslaki Poliisi. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Järjestyslain mukainen julkinen paikka Minilex. Viitattu 25.2.2020.
Aiheesta muualla
- Seija Ridell, Päivi Kymäläinen ja Timo Nyyssönen: Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa. Tampere University Press, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2020).