Ero sivun ”Globaali pohjoinen ja globaali etelä” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siivousta |
poistettu huonolaatuinen käännös, joka on kääntäjän mukaan jäänyt kesken ja jota ei pyynnöstä huolimatta ole kuukauteen korjattu |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/kieli|Käännetty englanninkielisestä Wikipediasta eikä tämä ole paikoin kunnon suomea.}} |
|||
[[Tiedosto:North_South_divide.svg|pienoiskuva| Maailmankartta, jossa määritellään perinteinen pohjois-etelä jako. ]] |
[[Tiedosto:North_South_divide.svg|pienoiskuva| Maailmankartta, jossa määritellään perinteinen pohjois-etelä jako. ]] |
||
[[Tiedosto:2018_UN_Human_Development_Report.svg|pienoiskuva| Maailmankartta, jossa on inhimillisen kehityksen indeksiluokkia (perustuu vuoden 2017 tietoihin, julkaistu vuonna 2018). ]] |
[[Tiedosto:2018_UN_Human_Development_Report.svg|pienoiskuva| Maailmankartta, jossa on inhimillisen kehityksen indeksiluokkia (perustuu vuoden 2017 tietoihin, julkaistu vuonna 2018). ]] |
||
[[Tiedosto:Imf-advanced-un-least-developed-2008.svg|pienoiskuva|250x250px|{{Seloste|#0D87BD|Kehittyneitä talousjärjestelmiä.}}]] |
[[Tiedosto:Imf-advanced-un-least-developed-2008.svg|pienoiskuva|250x250px|{{Seloste|#0D87BD|Kehittyneitä talousjärjestelmiä.}}]] |
||
'''Globaali etelä''' on käsite, jota [[Maailmanpankki]] käyttää viittaamaan matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat [[Aasia|Aasiassa]], [[Afrikka|Afrikassa]], [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] ja [[Karibia|Karibialla,]] toisin kuin maailman pohjoisen korkean tulotason maat.<ref name=":1">{{Verkkoviite | Nimeke = Introduction: Concepts of the Global South | Tekijä = Hollington, Andrea & Tappe, Oliver & Salverda, Tijo & Schwarz, Tobias | Julkaija = gssc.uni-koeln.de | Arkisto = https://web.archive.org/web/20160904205139/http://gssc.uni-koeln.de/node/451 | Arkistoitu = 2016-09-04 | Viitattu = 2016-10-18}}</ref> |
'''Globaali etelä''' on käsite, jota [[Maailmanpankki]] käyttää viittaamaan matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat [[Aasia|Aasiassa]], [[Afrikka|Afrikassa]], [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] ja [[Karibia|Karibialla,]] toisin kuin maailman pohjoisen korkean tulotason maat.<ref name=":1">{{Verkkoviite | Nimeke = Introduction: Concepts of the Global South | Tekijä = Hollington, Andrea & Tappe, Oliver & Salverda, Tijo & Schwarz, Tobias | Julkaija = gssc.uni-koeln.de | Arkisto = https://web.archive.org/web/20160904205139/http://gssc.uni-koeln.de/node/451 | Arkistoitu = 2016-09-04 | Viitattu = 2016-10-18}}</ref> |
||
Näitä valtioita kuvataan usein äskettäin [[Teollistuminen|teollistuneina]] tai olevina osana teollistuvissa prosesseissa, joita pidetään vapausindeksien mukaan heikompina [[Demokratia|demokratioina]], ja niiden historiassa on usein ollut [[Kolonialismi|kolonialismia]] pohjoiosen, usein eurooppalaisten maiden taholta. BRIC-mailla, ([[Brasilia]], [[Venäjä]], [[Intia]] ja [[Kiina]]), samoin kuin [[Indonesia|Indonesiassa]], on eteläisten valtioiden suurin [[Populaatio|väestötalous]].{{Lähde}} |
|||
Globaali etelä on puolet globaalista pohjois-etelä-jaosta, eikä se välttämättä viittaa maantieteelliseen [[etelä]]än. Suurin osa maailman eteläosien ihmisistä asuu [[Pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]].<ref name=":1"/> |
Globaali etelä on puolet globaalista pohjois-etelä-jaosta, eikä se välttämättä viittaa maantieteelliseen [[etelä]]än. Suurin osa maailman eteläosien ihmisistä asuu [[Pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]].<ref name=":1"/> |
||
Termiä on käytetty vaihtoehtona "[[Kolmas maailma|kolmannelle maailmalle]]".<ref name="Urban.poverty.in.the.global.South">{{Kirjaviite | Tekijä = Mitlin, Diana & Satterthwaite, David | Nimeke = Urban poverty in the global South : scale and nature | Vuosi = 2013 | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Routledge | ISBN = 9780415624664}}</ref> |
Termiä on käytetty vaihtoehtona "[[Kolmas maailma|kolmannelle maailmalle]]".<ref name="Urban.poverty.in.the.global.South">{{Kirjaviite | Tekijä = Mitlin, Diana & Satterthwaite, David | Nimeke = Urban poverty in the global South : scale and nature | Vuosi = 2013 | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Routledge | ISBN = 9780415624664}}</ref> |
||
== Alkuperä == |
|||
Carl Oglesby käytti ensimmäisenä Global South -sanaa nykyisessä poliittisessa merkityksessä vuonna 1969, kirjoittaen katolisessa ''Commonweal'' -lehden [[Vietnamin sota]]a käsittelevässä teemanumerossa. Oglesby väitti, että satoja vuosia kestänyt pohjoisen "hallitseva asema etelään maailmanlaajuisesti [...] [on] lisännyt [...] sietämättömän sosiaalisen järjestyksen aiheuttamista". |
|||
Termi saavutti lisääntyvää huomiota koko 1900-luvun jälkipuoliskon ajan, ja se kasvoi nopeasti 2000-luvun alkupuolella. Se julkaistiin alle kahdessa tusinassa julkaisussa vuonna 2004, mutta sadoissa julkaisuissa vuoteen 2013 mennessä.<ref name="concept">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.academia.edu/7917466/The_Use_of_the_Concept_Global_South_in_Social_Science_and_Humanities | Nimeke = The Use of the Concept 'Global South' in Social Science & Humanities | Tekijä = Pagel, Heike & Ranke, Karen & Hempel, Fabian & Köhler, Jonas | Ajankohta = 11.7.2014 | julkaisija = Humboldt University of Berlin | viitattu = 2016-10-06}}</ref> Uuden termin ilmestyminen tarkoitti edeltäjiensä, käsitteiden Kolmas maailma tai Kehitysmaa, ongelmien realiteettien tarkastelua. Termi on vähemmän hierarkkinen.<ref name=":1"/> |
|||
== Keskusteluja termistä == |
|||
Termin käytön kehittyessä monet tutkijat käyttivät mielummin sanaa globaali etelä kuin sen edeltäjiä, kuten "[[Kehitysmaa|kehitysmaat]]" ja "kolmas maailma". Leigh Anne Duck, ''Global Southin'' päätoimittaja väitti, että termin käyttö sopii paremmin, jos vastustaa "hegemonisia voimia, jotka uhkaavat näiden maiden autonomiaa ja kehitystä".<ref name=":1"/> Alvaro Mendez, [[London School of Economics]]in Globaali etelä -yksikön perustaja, on suositellut sanan käytön voimaannuttavia puolia. Mendez käsittelee artikkelissaan ''Discussion on Global South,'' (Keskustelua globaalista etelästä) nousevien talouksien maita, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia maailman väestön [[Keskiluokka|keskiluokasta]] elää kehitysmaissa.<ref name="Discussion.on.the.Global.South"/> Termin "merkitys muuttuu kehityksen ja kulttuurierojen keskittymisestä" ja tunnustaa geopoliittisten suhteiden merkityksen.<ref name=":2"/> |
|||
Tämän sanankäytön kriitikot väittävät usein, että se on epämääräinen yleinen termi.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What´s wrong with the Global North and the Global South? | Tekijä = Eriksen, Thomas Hylland | Ajankohta = tammikuu 2015 | Julkaisija = Global South Studies Center | Arkisto = https://web.archive.org/web/20161009141000/http://gssc.uni-koeln.de/node/454 | Arkistoitu = 2016-10-09 | Viitattu = 2016-10-06}}</ref> Toiset ovat väittäneet, että termi, sen käyttö ja sen myöhemmät vaikutukset hyödyttävät pääasiassa eteläisen maailman eteläisten maiden luokkia;<ref name=":1"/> jotka "hyötyvät etelä-etelä-suhteiden laajentamisen poliittisesta ja taloudellisesta todellisuudesta". |
|||
Mnet tutkijat käyttävät mieluummin termiä globaali etelä pikemmin kuin sen edeltäjiä kuten "[[kehitysmaa]]t" ja "[[kolmas maailma]]". Leigh Anne Duck, [[Global South Development Magazine | '' Global South '']] -toimittaja, väitti, että termi sopii paremmin vastustaakseen "hegemonisia voimia, jotka uhkaavat näiden maiden autonomiaa ja kehitystä".<ref name=":1"/> Alvaro Mendez, [[Lontoon taloustieteiden ja poliittisen korkeakoulun) perustaja Tiede]]: n globaali eteläinen yksikkö on suosiotaan virkaan voimaannuttavista puolista. Mendez käsittelee artikkelissa '' Keskustelu globaalista etelästä '' nousevien talouksien kaltaisissa maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 % [[keskiluokka|keskiluokan]] väestöstä elää kehitysmaissa.<ref name="Discussion.on.the.Global.South">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20161026085516/http://gssc.uni-koeln.de/node/469 | Nimeke = Discussion on the Global South – GSSC | Ajankohta = 2016-10-26 | Julkaisu = web.archive.org | Viitattu = 2019-02-27}} </ref> Termin "merkitys siirtyy kehityksen ja kulttuurierojen keskittymisestä" ja tunnustaa geopoliittisten suhteiden merkityksen.<ref name=":2">{{Lehtiviite | Tekijä = Nour Dados & Raewyn Connell | Ajankohta = 14.2.2012 | Otsikko = The Global South | Julkaisu = SAGE Journals | Vuosikerta = 11 | Numero = 1 | Sivut = 12–13 | www = https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1536504212436479 | Doi = 10.1177/1536504212436479}} </ref> Tämän käytön kriitikot väittävät usein, että kyseessä on epämääräinen [[yleinen termi]]".<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What´s Wrong with the Global North and The Global South? | Tekijä = Eriksen, Thomas Hylland | Ajankohta = tammikuu 2015 | Julkaisuja = Global South Studies Center | Arkisto = https://web.archive.org/web/20161009141000/http://gssc.uni-koeln.de/node/454 | Arkistoitu = 2016-10-09 | Viitattu = 2016-10-06}} </ref> Muut ovat väittäneet, että termi, sen käyttö ja sen myöhemmät vaikutukset hyötyvät pääasiassa eteläisen maailman eteläisten maiden ylemmistä luokista;<ref name=":1"/> jotka "hyötyvät etelä-etelä-suhteiden laajentamisen poliittisesta ja taloudellisesta todellisuudesta."<ref name=":1"/> |
|||
=== Soveltamisala === |
|||
Maantieteellisen Globaalin etelän rajat ovat yhä keskustelun aiheita. Kriitikot ja tutkijat, kuten [[Andrea Hollington]], [[Oliver Tappin | Oliver Tappe]], [[Tijo Salverda]] ja [[Tobias Schwarz]], ovat samaa mieltä siitä, että termi ei ole "staattinen käsite".<ref name=":1"/> Muut, kuten [[Rodolfo Magallanes]], ovat väittäneet, että "monien maiden ja alueiden ryhmittämisellä yhteen luokkaan", on taipumus hämärtää erityisiä (historiallisia) suhteita eri maiden välillä.<ref name=":1"/> Hän väittää, että tämä "voi tehdä epäselväksi maiden välisiä varallisuuseroja - ja näin ollen myös yhtäläisyyksiä rikkaiden välillä globaalissa etelässä ja pohjoisessa, kuten myös köyhien kohtaamaa huonoa tilannetta ympäri maailmaa."<ref name=":1"/> |
|||
Termi ei ole tiukasti maantieteellinen, eikä "päiväntasaajan jakama maailman kuva erota rikkaampia maita köyhemmistä".<ref name=":1"/>{{Kenen mukaan}} Pikemminkin maantiede tulisi ymmärtää helpommin taloudelliseksi ja siirtäväksi ry, maailma ymmärrettiin "laajemman globalisaation tai globaalin kapitalismin kontekstin" kautta.<ref name=":1"/> |
|||
== Termin käyttö == |
|||
''Global South'' -sanan käyttö syntyi osittain auttamaan maailman eteläisen pallonpuoliskon työskentelyä yhteistyössä poliittisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa, ympäristöllisissä, kulttuurisissa ja teknisissä kysymyksissä."<ref name=":4">{{Lehtiviite | Tekijä = Gray, Kevin & Gills, Barry K. | Ajankohta = 2016-04-02 | Otsikko = South–South cooperation and the rise of the Global South | Julkaisu = Third World Quarterly | Vuosikerta = 37 | numero = 4 | sivut = 557–574 | doi = 10.1080/01436597.2015.1128817 | issn = 0143-6597}}</ref><ref name=":9"> etelä-etelä-yhteistyö. (2013). '' Sopiva tekniikka, 40 '' (1), 45–48. Haettu osoitteesta http://search.proquest.com/docview/1326792037 </ref> Tätä kutsutaan etelä–etelä -yhteistyöksi (SSC), "poliittiseksi ja taloudelliseksi termiksi, joka viittaa pitkän aikavälin tavoitteeseen pyrkiä maailman taloudellisiin muutoksiin, jotka hyödyttävät molemminpuolisesti eteläisen maailman maita ja johtavat suurempaan solidaarisuuteen maailman heikommassa asemassa olevia kohtaan."<ref name=":4"/><ref name =":9"/> On toivottavaa, että maat globaalissa etelässä "auttavat toisiaan niiden sosiaalisessa, poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä muuttamalla radikaalisti maailmanjärjestelmää vastaamaan heidän etujaan, eikä vain globaalin pohjoisen etuja."<ref name=":4"/> Sitä ohjaavat kansallisen suvereniteetin, kansallisen omistajuuden, itsenäisyyden, tasa-arvon, ehdottomuuden ja puuttumattomuuden periaatteiden kunnioittaminen sisäpolitiikassa ja yhteinen hyöty. Etelä-etelä yhteistyötä toteuttavat maat näkevät sen yhteisesti hyödyllisenä suhteena, joka levittää sitä "yhteisesti hyödyllisenä suhteena, joka levittää tietoa, taitoja, asiantuntijuutta ja resursseja käsittelemään kehityshaasteitaan, kuten runsaan väestömäärän paineita, köyhyyttä, nälkää, sairauksia, ympäristön pilaantumista, konflikteja ja luonnonkatastrofeja."<ref name=":0a">{{Verkkoviite | Nimeke = United Nations: Special Unit for South-South Cooperation | Julkaisu = United Nations Development Programme | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150919154320/http://ssc.undp.org/content/dam/ssc/documents/exhibition_triangular/SSCExPoster1.pdf | Arkistoitu = 2015-09-19}}</ref><ref name=":0b">{{Verkkoviite | Nimeke = United Nations Office for South-South Cooperation | Julkaisu = United Nations Development Programme | Arkisto = https://web.archive.org/web/20121203031421/http://ssc.undp.org/content/ssc.html | Arkistoitu = 2012-12-03}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet|Sarakkeet}} |
{{Viitteet|Sarakkeet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
* ''Coexisting Contemporary Civilizations''. Arabo-Muslim, Bharati Chinese, and Western by Guy Ankerl. INUPress, Geneva, 2000. |
|||
{{Käännös|:en:Global South}} |
|||
[[Luokka:Kansainvälinen talous]] |
[[Luokka:Kansainvälinen talous]] |
||
Versio 28. kesäkuuta 2020 kello 23.49
Kehittyneitä talousjärjestelmiä.
Globaali etelä on käsite, jota Maailmanpankki käyttää viittaamaan matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, toisin kuin maailman pohjoisen korkean tulotason maat.[1]
Globaali etelä on puolet globaalista pohjois-etelä-jaosta, eikä se välttämättä viittaa maantieteelliseen etelään. Suurin osa maailman eteläosien ihmisistä asuu pohjoisella pallonpuoliskolla.[1]
Termiä on käytetty vaihtoehtona "kolmannelle maailmalle".[2]
Lähteet
- ↑ a b Hollington, Andrea & Tappe, Oliver & Salverda, Tijo & Schwarz, Tobias: Introduction: Concepts of the Global South Arkistoitu 4.9.2016. Viitattu 18.10.2016.
- ↑ Mitlin, Diana & Satterthwaite, David: Urban poverty in the global South : scale and nature. New York: Routledge, 2013. ISBN 9780415624664.