Globaali pohjoinen ja globaali etelä

  Teollisuusmaa (IMF)

  Kehitysmaa (IMF)

  Vähiten kehittyneet maat (YK)

  Tietoja ei ole saatavilla

Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin vuonna 2023 tekemä maailman maiden ja alueiden taloudellinen luokittelu: Globaali pohjoinen _{(eli kehittyneet maat)} on korostettu

  Sinisellä

ja globaali etelä _{(eli kehitysmaat ja vähiten kehittyneet maat)} on korostettu

  Punaisella

.

Maailmankartta, joka edustaa Inhimillisen kehityksen indeksi-luokkia (perustuu vuoden 2019 tietoihin, julkaistu vuonna 2020)

0,800–1,000 (Hyvin korkea)   0,700–0,799 (Korkea)   0,550–0,699 (Keskitasoa)

0,350–0,549 (Alhainen)   Ei tietoa

  Maat, jotka Maailmanpankki kuvaili korkeatuloisiksi vuonna 2023

Globaali pohjoinen ja globaali etelä ovat käsitepari, jonka avulla ryhmitellään maita vaihtelevasti yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten piirteiden mukaan. Globaali etelä viittaa alhaisemman tulotason maihin, ja globaalin pohjoisen käsite taas rinnastetaan usein kehittyneisiin maihin. Maailmanpankin mukaan globaali etelä viittaa matalan ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat Aasiassa, Afrikassa, latinalaisessa Amerikassa ja Karibiassa. Käsitteillä ei kuitenkaan ole tarkkaa määritelmää tai sisältöä.

Käsitepari yleistyi yhteiskuntatieteissä, aktivismissa ja politiikassa kylmän sodan jälkeen. Termiä globaali etelä pidetään usein neutraalimpana vaihtoehtona aiemmin yleisemmin käytetyille, arvolatautuneiksi kritisoiduille käsitteille kuten kolmas maailma ja kehitysmaat.

Käsitepari ei ​​viittaa maantieteelliseen etelään ja pohjoiseen: huomattava osa globaalista etelästä, esimerkiksi Kiina ja Intia, sijaitsee maantieteellisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla olevat Australia ja Uusi-Seelanti kuuluvat globaaliin pohjoiseen.

Globaali pohjoinen ja globaali etelä viittaavat myös kolonialismiin ja globaalin kansainvälisen järjestelmän synnyttämiin geopoliittisiin valtasuhteisiin maiden välillä. Tässä asetelmassa globaali pohjoinen hyötyy ja globaali etelä ei.

Katso myös

• Ensimmäinen maailma
• Kolmas maailma