Ero sivun ”Munasolu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 87.100.131.181 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
olen muuttanut tekstiä selvemmäksi |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on [[kantasolu]]ja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.<ref>Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1</ref> |
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on [[kantasolu]]ja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.<ref>Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1</ref> |
||
Munasolut ovat usein isoja, koska niillä on niin iso solurakenne |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 29. syyskuuta 2019 kello 21.30
Munasolu (lat. ovum) on naaraseläinten sukusolu. Se on ihmisen suurimpia soluja. Munasolu syntyy meioosissa. Toisin kuin siittiöiden muodostumisessa, yhdestä kantasolusta tulee vain yksi munasolu ja muut kolme surkastuvat pois. Munasolut kypsyvät munasarjassa ennen ovulaatiota ja poistuvat kuukautisten yhteydessä elimistöstä, ellei siittiö ehdi hedelmöittää sitä. Hedelmöityneestä munasolusta tulee tsygootti.
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on kantasoluja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.[1]
Munasolut ovat usein isoja, koska niillä on niin iso solurakenne
Lähteet
- ↑ Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1