Tohtorinpuukasvit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tohtorinpuukasvit
Bursera fagaroides
Bursera fagaroides
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Sapindales
Heimo: Tohtorinpuukasvit, Burseraceae, Kunth, nom. cons.
Synonyymit
  • Balsameaceae Dumortier
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tohtorinpuukasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tohtorinpuukasvit Commonsissa

Tohtorinpuukasvit (Burseraceae) on trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Sapindales-lahkossa. Heimoon kuuluvat mm. gabonpuut (Acoumea), hartsistaan kuulut olibaanit (Boswellia), tohtorinpuut (Bursera), elemit (Canarium) ja mirhapuut (Commiphora).[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohtorinpuukasvit ovat puita tai pensaita, joiden kaarna on usein hilseilevä ja vaaleanharmaa. Kasvit sisältävät väritöntä tai valkoista, tuoksuvaa ja hartsimaista nestettä, ja aineenvaihdunta tuottaa ellagiinihappoa. Varressa on kivisoluja, sklereidejä, ja karvoitus on hyvin vaihtelevaa. Lehtien päällysketossa on limasoluja. Lehdet ovat pääteparisia, ja lehdykät ovat usein hammaslaitaisia ja niissä on joskus kuultavia pilkkuja. Sekä lehdyköiden että lehtien ruodeissa on usein paksuuntumat eli pulvinukset. [2]

Kaksikotisuus on tohtorinpuukasveilla yleistä. Kukan verhiö on vaihtelevissa määrin yhdislehtinen, kolmi- tai neliliuskainen. Vartalo on tavallisesti lyhyt. Kussakin emilehdessä on kaksi siemenaihetta. Hedelmä on kulmikas luumarja ja väliseinistään murtuva, siinä on keskipylväs. Siemenen ravintovarasto on hemiselluloosainen. [3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohtorinpuukasvit ovat trooppisen vyöhykkeen kasveja. [4]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohtorinpuukasvisukuja on 19 ja lajeja 755. Ne jaetaan neljään tribukseen. Lähin sukulaisheimo on sumakkikasvit (Anacardiaceae).[5]

Beiselieae käsittää vain yhden lajin, Beiselia mexicana, joka kasvaa Meksikon Michoacánissa. Se on kaksikotinen. Lehtikannat ovat hyvin turvonneita ja jäävät jäljelle lehden karistua ja kuihtuvat piikeiksi. Sikiäin on 9-12 yhteen kasvaneen emilehden muodostama ja enemmän tai vähemmän vartaloton. [6]

Tribuksessa Garugeae on 11 sukua ja 275 lajia tropiikissa, erityisesti Vanhan maailman puolella. Kasvit ovat kaksikotisia tai kukat ovat kaksineuvoisia. Usein ne ovat kolmilukuisia ja joskus pohjus muodostaa tyveltään yhteenkasvaneiden kehälehtien kanssa maljamaisen hypantion. Hedelmä ei useinkaan ole avautuva. Suurimmat suvut ovat elemit (Canarium, 120 lajia) ja Dacryodes (70 lajia). [7]

Bursereae-tribus sisältää kolme sukua ja 286 lajia kaikkialla tropiikissa. Ne ovat tavallisesti kausivihantia. Yksineuvoiset kukat sijaitsevat kaksikotisesti, mutta sekaneuvoisuuttakin esiintyy. Runsaiten on lajeja mirhapuiden ja tohtorinpuiden suvuissa, edellisessä 185, joista 150 Afrikassa, ja jälkimmäisessä 110 lajia. [8]

Protieae on kolme sukua ja 140 lajia käsittävä tribus. Lajit kasvavat enimmäkseen trooppisessa Amerikassa, mutta myös joitakin Madagaskarissa ja Malaijien saaristossa. Suurin suku on 130-lajinen Protium. [9]

Seuraavat suvut kuuluvat tohtorinpuukasveihin:[10]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk4476
  2. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  3. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  4. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  5. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  6. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  7. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  8. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  9. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  10. http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?BURSERACEAE

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]