Keltanokkatoko

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tockus flavirostris)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keltanokkatoko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sarvinokkalinnut Bucerotiformes
Heimo: Sarvinokat Bucerotidae
Suku: Afrikantokot Tockus
Laji: flavirostris
Kaksiosainen nimi

Tockus flavirostris
(Rüppell, 1835)

Katso myös

  Keltanokkatoko Wikispeciesissä
  Keltanokkatoko Commonsissa

Keltanokkatoko (Tockus flavirostris) on sarvinokkien heimoon kuuluva toko.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanokkatoko kasvaa 50-60 cm pitkäksi. Lajin tunnistaa helpoiten kirkkaan keltaisesta nokastaan. Keltaisten silmien ympärys on paljas ja punainen. Päälaki on musta ja muu pään alue on vaaleanharmaa. Siivet ovat päältä mustanruskeita ja niissä on valkoisia pilkkuja. Suuret siipisulat ovat mustanruskeita. Vatsa on vaalea. Pyrstö on mustanruskea.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanokkatokoa tavataan Djiboutissa, Eritreassa, Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Sudanissa, Tansaniassa ja Ugandassa. Ne asuvat puissa ja pensaissa kuivilla puusavanneilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanokkatokonaaras tekee pesän puussa olevaan luonnonkoloon. Naaras muuraa pesäaukon lähes kokonaan kiinni. Muuriin jätetystä raosta koiras ruokkii naarasta kun se hautoo tai hoivaa poikasia. Naaras murtautuu ulos pesästä kun poikaset ovat puolikasvuisia. Naaras muuraa kolonsuun taas lähes kiinni ja auttaa lopuksi koirasta poikasten ruokkimisessa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanokkatokon ruokavalio koostuu hyönteisistä, skorpioneista, jyrsijöistä, hedelmistä ja siemenistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Tockus flavirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)