Timo Mäkelä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo sarjakuvataiteilijasta. Timo Mäkelä on myös jääkiekkoilija.
Timo Mäkelä Turun kirjamessuilla 2008.

Timo Veikko Mäkelä (s. 31. maaliskuuta 1951 Hauho)[1][2] on suomalainen sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä. Hän on muun muassa piirtänyt Ilta-Sanomiin poliittisia pilapiirroksia vuodesta 1980 eli yli puolet elämästään käyttäen nimimerkkiä ”Timppa”.[3]

Mäkelä opiskeli Taideteollisen korkeakoulun graafisella linjalla vuosina 1969–1972. Samaan aikaan opiskelivat muun muassa Tarmo Koivisto ja Mauri Kunnas. 1970-luvulla Mäkelä kuvitti levynkansia muun muassa Hectorille (Hectorock I, 1974) ja Erkki Junkkariselle. Hän kuvitti myös vasemmistolaisten nuorten Raketti-lehteä ja toimi Postin graafikkona.[4]

Vuosina 1979–2005 Mäkelä piirsi poliittista satiiria sarjakuvina Kansan Uutisiin ja vuodesta 1980 pilakuvia Ilta-Sanomiin. Lisäksi Helsingin Sanomissa on julkaistu hänen sarjakuvaansa Minun elämäni.[4][3]

Mäkelän laajaan tuotantoon kuuluu useita sanomalehtisarjakuvia sekä sarjakuvaromaaneja ja -novelleja.

Vuonna 1989 Mäkelä palkittiin Suomen sarjakuvaseuran Puupää-hatulla.[4] Vuonna 1998 hän sai Kemin sarjakuvapäivillä Lempi Grand Prix -palkinnon koko tuotannostaan.[5] Vuonna 2001 Mäkelä sai taiteen valtionpalkinnon. Hänelle on myönnetty myös viisivuotinen valtion taiteilija-apuraha 2009.[4][1]

Sanomalehtisarjakuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Peikkonen (Ilta-Sanomat 1983–1986)
  • Häjyt (Aamulehti 1987–1997)
  • Kalliokadun blues (Helsingin Sanomat 1996)
  • Pieniä julmia tarinoita (Helsingin Sanomat 1997–1999), yhdessä Merja Heikkisen kanssa
  • Minun elämäni (Helsingin Sanomat 2001–2013, Suomen Kuvalehti 2013–)

Pilapiirroskokoelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuva-albumeita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kalliokadun blues. Otava, 1997. ISBN 951-1-14894-X.
  • Pieniä julmia tarinoita, sanomalehtisarjakuvia (Otava 1998)
  • Puuroa vai velliä – Pieniä julmia tarinoita 2, sanomalehtisarjakuvia (Otava 1999)
  • Lakana ja muuta pyykkiä – Pieniä julmia tarinoita 3, sanomalehtisarjakuvia (Otava 2003)
  • Vaaleanpunainen pilvi. Otava, 2001. ISBN 951-1-17620-X.
  • Minun elämäni, sanomalehtisarjakuvia (Arktinen Banaani 2002)
  • Kaikki pienet julmat tarinat, sanomalehtisarjakuvia (Otava 2003)
  • Rooma. Arktinen banaani, 2004. ISBN 952-9809-78-6.
  • Emil ja Sofi: Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909. Arktinen banaani, 2005. ISBN 952-5602-12-5. (Käännetty vuonna 2015 venäjäksi nimellä Эмиль и Софи.)
  • Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri. (Yhdessä Jukka Parkkarin kanssa) Arktinen banaani, 2006. ISBN 952-5602-42-7.
  • Häjyt. (Strippisarjakuvia vuosilta 1985–1997) Arktinen banaani, 2003. ISBN 952-9809-65-4.
  • Kuolematon mestariteos: Honoré de Balzacin aiheen pohjalta. Arktinen banaani, 2007. ISBN 978-952-5602-79-1.
  • Minun elämäni. Helsinki: Arktinen banaani, 2008. ISBN 978-952-5768-10-7.
  • Manu, Mara, Tarja ja mä: [Suomen poliittisen historian käännekohtia 1991–2009]. (Käsikirjoitus: Jukka Parkkari) Helsinki: Arktinen banaani, 2009. ISBN 978-952-5768-31-2.
  • William Shakespearen Romeo & Julia Timo Mäkelän sarjakuvana. Arktinen banaani, 2013. ISBN 978-952-270-130-5.
  • Neiti Brander. Arktinen banaani, 2018. ISBN 9789522704016.
  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 582. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Mäkelä, Timo Kirjasampo.fi. Viitattu 17.12.2014.
  3. a b Römpötti, Harri: ”Asetun aina päähenkilön kenkiin”. (70-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 31.3.2021, s. B 17. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2021.
  4. a b c d Römpötti, Harri: Lempeä Timppa. Journalisti, 2009, nro 21. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Lempi-palkitut Kemin sarjakuvakeskus. Arkistoitu 13.5.2015. Viitattu 17.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]