Tim Gleason
| Tim Gleason | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1983 Clawson, Michigan, USA |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 98 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2003–2015 |
| Seurat |
Los Angeles Kings Toronto Maple Leafs Carolina Hurricanes Washington Capitals |
| NHL-varaus |
23. varaus, 2001 Ottawa Senators |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Vancouver 2010 | jääkiekko | |
Tim Gleason (s. 29. tammikuuta 1983 Clawson, Michigan) on yhdysvaltalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja..[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juniorivuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen ammattilaisuraansa Gleason kiekkoili vuodet 1999–2003 Windsor Spitfiresin riveissä junioriliiga OHL:ssä. Hän pelasi seurassa yhteensä 214 OHL:n runkosarjaottelua, joissa hän teki 151 tehopistettä, 37 maalia ja 114 syöttöpistettä, ja 44 OHL:n pudotuspeliottelua, joissa hän teki 29 tehopistettä, kymmenen maalia ja 19 syöttöpistettä. Eniten tehopisteitä hän keräsi kolmannella OHL-kaudellaan, kaudella 2001–2002, jolla hän teki runkosarjassa 59 tehopistettä (17 maalia ja 42 syöttöpistettä) 67:ssä ottelussa ja pudotuspeleissä 20 tehopistettä (seitsemän maalia ja 13 syöttöpistettä) 16:ssa ottelussa.[2] Gleason oli runkosarjakaudella 2001–2002 OHL:n neljänneksi eniten pisteitä tehnyt puolustaja ja pudotuspeleissä 2002 OHL:n eniten pisteitä tehnyt puolustaja sekä kaikkiaan seitsemänneksi tehokkain pelaaja.[3][4][5] Hän oli kausina 2000–2003 kolmesti peräkkäin Windsorin eniten pisteitä kerännyt puolustaja.[6][7][8]
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gleason sai NHL-varauksen vuonna 2001, kun Ottawa Senators varasi hänet numerolla 23 uusien pelaajien varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Maaliskuussa 2003 hänen pelaajaoikeutensa siirtyivät Senatorsilta Los Angeles Kingsille pelaajakaupassa, jossa Senatorsiin siirtyi Bryan Smolinski.[9]
Gleason teki NHL-debyyttinsä kaudella 2003–2004, jolla hän edusti Los Angeles Kingsiä 47:ssä NHL:n runkosarjaottelussa. Hän teki seitsemän tehopistettä, kaikki syöttöpisteitä. Hän pelasi osan kaudesta myös Kingsin farmiseurassa Manchester Monarchsissa AHL:ssä, 22 AHL:n runkosarjaottelua, joissa hän antoi kahdeksan maaliin johtanutta syöttöä, ja kuusi AHL:n pudotuspeliottelua, joissa hän antoi yhden maalisyötön.[9] Seuraavan kauden hän pelasi kokonaan AHL:ssä, kun NHL-kausi peruuntui työsulun vuoksi, ja oli Monarchsin toiseksi tehokkain puolustaja Denis Grebeškovin jälkeen sekä kaikkiaan joukkueen kahdeksanneksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Maaleja hän teki enemmän kuin muut Monarchs-puolustajat, kymmenen.[10]
NHL:n työsulun päätyttyä Gleason palasi Kingsin riveihin ja teki NHL-kaudella 2005–2006 yhteensä 21 tehopistettä, kaksi maalia ja 19 syöttöpistettä, 78:ssa pelaamassaan ottelussa.[9] Syyskuussa 2006 hän teki Kingsin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, mutta vain puolitoista viikkoa myöhemmin hän ja Éric Bélanger siirtyivät Carolina Hurricanesiin pelaajakaupassa, jossa Kingsiin siirtyivät Jack Johnson ja Oleg Tverdovski.[1]
Vielä juniorivuosinaan hyökkäävänä puolustajana pidetty[9] Gleason on ollut kausina 2007–2008 ja 2008–2009 eniten taklannut Hurricanes-puolustaja. 2008–2009 hän oli myös toiseksi eniten laukauksia blokannut Hurricanesin pelaaja 133:lla blokkauksella.[11] Tammikuussa 2014 Gleason kaupattiin Toronto Maple Leafsiin vaihdoss John-Michael Lilesiin ja Dennis Robertsoniin. Kaudeksi 2014–2015 hän palasi Hurricanesiin.
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gleason oli voittamassa olympiahopeaa Vancouverin olympialaisissa 2010.[12] Hänet valittiin Yhdysvaltain joukkueeseen Mike Komisarekin loukkaantumisen jälkeen.[13] Hän on edustanut maataan myös yksissä jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuonna 2006, ja kaksissa jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 2001 ja 2002.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tim Gleason #6 - D TSN.ca. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Tim Gleason Hockey-Reference.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ OHL:n puolustajien pistepörssi runkosarjakaudella 2001–2002 ontariohockeyleague.com. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ OHL:n puolustajien pistepörssi pudotuspeleissä 2002 ontariohockeyleague.com. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ OHL:n pistepörssi pudotuspeleissä 2002 ontariohockeyleague.com. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ 2000–01 Windsor Spitfires [OHL] hockeydb.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ 2001–02 Windsor Spitfires [OHL] hockeydb.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ 2002–03 Windsor Spitfires [OHL] hockeydb.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Tim Gleason Legends of Hockey -sivustolla Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ 2004–05 Manchester Monarchs [AHL] hockeydb.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Tim Gleason – Bio carolinahurricanes.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ U.S. Olympic Men's Ice Hockey Team Claims Silver Medal with 3-2 Overtime Loss To Canada at Olympic Winter Games windsorspitfires.com. 1.3.2010. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Preston, Ken: Tim Gleason Added to United States' Olympic Roster carolinahurricanes.com. 4.2.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tim Gleason The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)