Tikanpesä
Tikanpesä Тикопись, Tikopis |
|
---|---|
Martti Rautasen kotitalo Tikanpesässä. |
|
Tikanpesä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Leningradin alue |
Piiri | Jaaman piiri |
Kunta | Opolja |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2010) | 24 |
Tikanpesä[1] (ven. Ти́копись, Tikopis) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjokeen laskevan Kaskelanjoen (ven. Kaskolovka) rannalla yhdeksän kilometriä Opoljasta lounaaseen. Kylässä on 24 asukasta (vuonna 2010)[2].
Vuonna 1848 Tikanpesässä asui 65 venäläistä ja 19 inkerinsuomalaista savakkoa[3]. Venäläiset kuuluivat Opoljan ortodoksiseen[4] ja suomalaiset Novasolkan luterilaiseen seurakuntaan[5]. Asukkaat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajan maaorjia[6]. Kylässä oli yksi Pietarin ja Jaaman välisen maantien monista kapakoista[7].
1800-luvun lopussa seudulle alkoi muuttaa virolaisia, jotka pian muodostivat suurimman osan Tikanpesän asukkaista. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan kylässä asui 464 virolaista ja 90 venäläistä. 1930-luvulla Tikanpesä muodosti virolaisen kansallisen kyläneuvoston, johon kuuluivat myös Asikan kylä sekä Tikanpesän ja Krasnaja Gorkan taajamat[8]. Toisen maailmansodan aikana alue oli saksalaisten miehittämä.
Kylän ohi kulkee Pietarista Viron rajalle johtava M11-valtatie. Tikanpesän asemataajama sijaitsee kauempana Hatsinan ja Tallinnan välisen radan varrella.[9] Taajamassa on 39 asukasta[2].
Tikanpesästä ovat kotoisin lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja virolainen kirjailija Veera Saar. Rautasen kotitalon seinään on kiinnitetty muistolaatta. Kylässä on myös toisen maailmansodan muistomerkki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas eki.ee. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ a b Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
- ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 85. St.-Petersburg. Määritä julkaisija!
- ↑ Kertomus Opoljan seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
- ↑ Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 61. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
- ↑ Leningradskaja oblastnaja universalnaja nautšnaja biblioteka: Sprosi u krajeveda (kysymykset no 163, 651) reglib.ru. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
- ↑ Opoljevskaja OOŠ: Po stranitsam istorii Jamburgskoi zemli sites.google.com. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
- ↑ Rykšin, P. Je.: Administrativno-territorialnoje ustroistvo Leningradskoi oblasti, s. 38, 241, 242. Leningrad: Izdatelstvo Lenoblispolkoma i Lensoveta, 1933. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leningradskaja oblast: Atlas 1:50000. Volosovski, Kingiseppski, Lomonosovski i Slantsevski raiony, s. 62–63. Sankt-Peterburg: 444 vojenno-kartografitšeskaja fabrika, 2003.